Kuntien ilmastotavoitteet edellyttävät jatkuvuutta, yhteistyötä ja seurantaa
Kiristyvien ilmastotavoitteiden myötä kunnissa on kasvanut tarve suunnitella ja toteuttaa ilmastotyötä aiempaa järjestelmällisemmin. Myös Varsinais-Suomen kunnat ovat viime vuosina aktiivisesti laatineet omia ilmasto-ohjelmiaan. Ilmasto-ohjelma kokoaa ja ohjaa kunnassa tehtävää ilmastotyötä sekä määrittää eri toimialojen toimenpiteet ja tavoitteet. Vuoden alussa käynnistyneen Kuntien ilmastosparraus -hankkeen (Valonia.fi) myötä myös Valonia on entisestään vahvistanut Varsinais-Suomen kunnille suunnattua asiantuntijatukea ilmastotyössä.
Kevään 2022 aikana Valonian asiantuntijat olivat mukana kahdeksan kunnan ilmasto- ja ympäristöohjelmien tai niiden päivitystyön suunnittelussa ja toteutuksessa (Valonia.fi). Tarve kunnan ilmastotyön kokonaisvaltaisempaan koordinointiin on tunnistettu myös pienimmissä kunnissa, joissa resurssit tavoitteelliseen ilmastotyöhön ovat erityisen rajalliset. Pienten kuntien ilmasto-ohjelmatyötä onkin lähdetty edistämään yhteisesti Sauvon, Auran, Pöytyän, Kosken Tl ja Marttilan kanssa.
Toimiva ja vaikuttava ilmasto-ohjelma on kunnan näköinen ja tukee kunnan muita strategisia tavoitteita. Se sisältää sekä konkreettisia toimia, joihin kunnassa on helppo tarttua, suoriin päästövähennyksin johtavia investointeja, että epäsuorempia toimia, joiden kautta tuetaan ja kannustetaan kuntalaisia kestävämpiin valintoihin. Ilmasto-ohjelman toimeenpanon kannalta on ratkaisevan tärkeää, että toimenpiteille on kunnassa tukea ja että niissä on huomioitu kuntalaisten ja muun muassa alueen yritysten näkemykset ja tarpeet.
Ilmastosuunnitelman valmistelussa tulee tarjota erilaisia osallistumisen mahdollisuuksia, jotta mahdollisimman laaja joukko kokee ohjelman omakseen ja sitoutuu myös toteuttamaan sitä.
Seuranta tukee päätöksentekoa ja kertoo onnistumisista
Ohjelman valmistelun aikana on tärkeää pohtia myös toimenpiteiden seurantaa, välitarkastelun ajankohtia sekä tulevia päivitystarpeita. Ilmastotyö on luonteeltaan poikkihallinnollista ja monet eri toimijat toteuttavat ohjelmaa kunnassa. Tiedonkulusta ja -keruusta kannattaakin pitää huolta, jotta työn etenemistä ja vaikuttavuutta pystytään seuraamaan, todentamaan ja arvioimaan. Tiedot tulisi tilastoida, huolehtia niiden saatavuudesta ja päivittää riittävän usein. Se sijaan, että joku hoitaa asian silloin kun sattuu ehtimään, on syytä dokumentoida vastuut ja aikataulut selkeästi. Tietojen keräämiseen motivoivana työkaluna kunta voi ottaa käyttöön esimerkiksi Ilmastovahti-palvelun, jonka kautta ajantasaiset tiedot tulevat niin viranhaltijoiden, luottamushenkilöiden kuin asukkaidenkin saataville. Jotta Ilmastovahti voisi kertoa luotettavasti kunnan ilmastotyön tilanteesta, vaatii sekin säännöllistä päivittämistä kuten mikä tahansa muukin tapa tai työkalu.
Päätöksenteon tueksi kunnissa kaivataan selkeitä lukuja ja arvioita siitä, millaisia päästövähennyksiä eri teoilla ja investoinneilla saavutetaan. Millä indikaattoreilla toimien riittävyyttä sitten arvioidaan? Kunnan alueen päästökehitys on hyvä ylätason mittari. Kunnan omien suorien investointien vaikuttavuutta voidaan seurata esimerkiksi energiatehokkuustoimien tuomaa energiasäästöä tai uuden pyöräreitin käyttäjämääriä seuraamalla. Kuluttamisen osalta seurattavia mittareita voivat olla esimerkiksi eri jätelajien kierrätysasteet sekä vedenkulutus.
Kunnat suunnannäyttäjinä – ohjaamista ja kannustamista niin yrityksille kuin asukkaillekin
Kunnan ilmastotyön vaikuttavuuden seurannalle ja toteutuneiden päästövähennysten arvioinnille haasteita aiheuttaa se, että valtaosa kunnan päästöistä syntyy asukkaiden ja yritysten toiminnasta, ja toisaalta monien ilmastotekojen vaikuttavuus syntyy vasta kuntalaisten valintojen kautta. Ohjaamiseen ja kannustamiseen tähtäävien toimien päästövaikutuksia on vaikeampi mitata. Uudet julkisen liikenteen reitit voivat lisätä matkustajamääriä, mutta vaikutus yksityisautoiluun ja liikenteen päästöihin on vaikeammin osoitettavissa. Uudet pyöräreitit eivät johda päästövähenemään, jos asukkaat eivät saa tietoa pyöräilyn parantuneista olosuhteista ja innostu korvaamaan aiemmin autolla kuljettuja matkoja pyörällä. Viestintä onkin keskeinen osa kunnan ilmastotyötä.
Huolella laadittu ilmasto-ohjelma tai kovat tavoitteet eivät vielä tee kunnasta ilmastotyön edelläkävijää. Oleellista on, mitä kunta tekee, jotta tavoitteisiin päästään. Isojen ja vaikuttavien toimien lisäksi kunnan kannattaakin viestiä myös pienistä, arkisista toimista ilmastonmuutoksen hillinnäksi. Pienet askeleet ja onnistumiset ovat lähestyttäviä ja saavat myös muut kunnan alueen toimijat ja asukkaat mukaan ilmastotyöhön. Ilmastotyön monet rahoitusvaihtoehdot (Motiva.fi) ovat osaltaan tuoneet työhön lisäresursseja sekä yhteistyömahdollisuuksia, joiden myötä kunnat toimivat ilmastopolitiikan suunnannäyttäjinä niin kotimaassa kuin ulkomaillakin.
Anna von Zweygbergk
