Siirry sisältöön
Haku

Kumppanuudet kuntatyön keskiössä

Kun minulta vajaa parisen vuotta sitten kysyttiin kiinnostusta lähteä luotsiksi uudelle kumppanuuden sparrausryhmälle, en kauaa epäröinyt. Mikä loistava mahdollisuus suhteellisen tuoreelle varsinais-suomalaiselle tutustua ihmisiin ja organisaatioihin ympäri maakuntaa! Enkä ole katunut. Maakuntaohjelmatyötä on tehty kumppanuustyönä nyt kymmenen vuotta. On ollut hienoa päästä mukaan osaksi tätä työtä kuntakentän edustajana, ovathan kunnat nimenomaan kumppanuustyön keskiössä, yhteistyön alusta ja mahdollistaja.

Mikä ihmeen kumppanuustyö?

Kumppanuuden tai kumppanuustyön määritteleminen tieteellisellä tarkkuudella ei liene helppoa eikä välttämättä tarkoituksenmukaistakaan. Kumppanuuksia voi olla monenlaisia ja -tasoisia. Voidaan puhua kumppanuuden verkostoista tai ekosysteemeistä, erilaisista tavoista tehdä yhteistyötä yhteisen päämäärän saavuttamiseksi.

Tärkeiksi teemoiksi ja yhdistäviksi tekijöiksi kumppanuustyölle voidaan yhteisen päämäärän lisäksi määritellä muutamia muita tunnuspiirteitä. Toimivan kumppanuustyön ehdoton edellytys on luottamus. Ilman luottamusta kumppanuudelle ei ole edellytyksiä. Luottamuksen rakentuminen edellyttää kumppanuustyön osapuolilta kykyä nousta oman edun yläpuolelle. Organisaatiokohtaisen osaoptimoinnin sijaan kumppanuustyössä on nähtävä laajempi kokonaisuus. Kumppanuustyö on myös jollain tavalla tavoitteellista, konkreettista ja vastavuoroista. Lisäksi kumppanuustyö on usein organisaatio- ja hallintorajat ylittävää monialaista yhteistyötä, jossa hierarkiat eivät päde vaan kaikki ovat yhtä arvokkaita. Jokaisen panos kumppanuudelle on ainutlaatuinen.

Varsinais-Suomen maakuntaohjelmassa missiona on olla kestävien kumppanuuksien maakunta. Ohjelman päivitys on alkamassa ja kumppanuuden teeman on tarkoitus läpileikata ohjelma jatkossakin. Olemme kumppanuuden sparrausryhmässä pohtineet miten kumppanuustyötä ja -ajattelua voisi tai pitäisi uudistaa, jotta sen saisi vielä nykyistäkin vahvemmin jalkautettua osaksi kaikkien maakuntamme tulevaisuuden hyväksi ponnistelevien verkostojen tekemistä. Miten kumppanuusajattelu näkyy sinun organisaatiosi strategiassa? Minkälainen verkostokartta teillä on hahmotettu? Voisiko uudistuvan kumppanuustyön myötä kasvaa Varsinais-Suomeen elävä kumppanuuksien ekosysteemi? Minkälaisia muutoksia se vaatisi ajatus- tai toimintatavoissa?  

Kumppanuudet kuntatyössä

Meillä Aurassa kumppanuustyö on arkeen vakiintunut työmuoto. Esimerkiksi elinvoimatyöryhmä on monialainen ryhmä, jonka edustajat lähestyvät elinvoimaa eri näkökulmista. Edustajia ryhmässä on erikokoisten yritysten ja kunnan edustajien lisäksi oppilaitoksista, kansalaisopistosta sekä alueen nuorkauppakamarista. Elinvoimatyöryhmän keskeisenä tehtävänä on tukea kunnan päättäjiä ja työntekijöitä elinvoimaohjelman toteuttamisessa. Olemme elinvoimatyöryhmässä yhteiskehittämisen keinoin kehittäneet Auraan mm. yritysvaikutusten arviointimallin ja yrittäjien palvelukartan. Kun jokainen tuo ryhmään oman osaamisensa ja taustaorganisaationsa näkökulman, pääsemme paremmin kiinni kentän näkymään ja vastaamme toimenpiteillämme todelliseen tarpeeseen.

Kunnat ovat monella tavalla uuden edessä, kun isoja yhteiskunnallisia muutoksia tehdään. Kuntien rahoituspohjan heikkeneminen ja väestörakenteen muutokset pakottavat miettimään uusia lähestymistapoja tehdä asioita. Kunnallinen itsehallinto ja kuntien itsenäisyys ovat tärkeä osa suomalaisen yhteiskunnan rakennetta, paikallisidentiteettiä ja hallintokulttuuria. Jotta voimme säilyttää pientenkin kuntien olemassaolon edellytykset tulevaisuudessa, meidän on vahvistettava yhteistyötä entisestään. Kumppanuuksia vahvistamalla uskon meidän siinä myös onnistuvan. Varsinais-Suomen liitto onkin meidän kuntien yhteisenä kokoavana voimana ja edunvalvojana tärkeä suunnannäyttäjä myös kumppanuustyössä.

Työvuosia ja -paikkoja on itselläni mittarissa jo sen verran, että omaa ammatillista identiteettiä pystyy jollain tavalla määrittelemään. Olen ehdottomasti yhteistyön tekijä. Oikeastaan voisi sanoa, että elän ja hengitän kumppanuuksia, haen niitä aktiivisesti ja pystyn tältä istumalta listaamaan liudan onnistumisia, joihin on päästy nimenomaan kumppanuusverkoston onnistuneen yhteistyön kautta. Yhtä suurimmista kumppanuustyön harjoituksista, Turun 23 kunnan muodostaman työllisyysalueen rakentamista, tehdään parasta aikaa. Olen luottavaisin mielin ja innolla mukana oman kuntani edustajana osana tätä kuntien lukumäärällä mitattuna Suomen suurinta työllisyysaluetta.

Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta, koska yhdessä olemme enemmän.

Terhi Källi

Terhi Källi toimii Auran kunnanjohtajana. Hän on myös maakuntaohjelmatyötä tukevan kumppanuuden sparrausryhmän puheenjohtaja sekä tuore KumppanuusGames 2024 - kisan voittaja yhdessä Kuntaleidit -joukkueen kanssa.