Kotoutumisen edistäminen on yhteistyötä ja kumppanuutta
Kotoutumislaissa maahanmuuttajan kotoutuminen tarkoittaa maahanmuuttajan ja yhteiskunnan vuorovaikutteista kehitystä. Sen tavoitteena on antaa maahanmuuttajalle yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja samalla kun tuetaan hänen mahdollisuuksiaan ylläpitää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Laissa säädetään kotoutumista tukevista palveluista ja siinä korostuu yhteistyö eri viranomaisten ja järjestöjen, yhdistysten ja yhteisöjen välillä sekä niiden kesken. Kotoutumistyö ei siis onnistu pelkkänä viranomaistyönä, sillä maahanmuuttanut kotoutuu arjessa ja jokaisen maahanmuuttaneen kotoutumisprosessi on yksilöllinen.
Verkostossa on voimaa
Turun seudulla on pitkät perinteet eri viranomaisten, oppilaitosten, kouluttajien, järjestöjen ja yhdistysten yhteistyössä ja verkostoissa. Turun monikulttuurisuusverkosto, joka tunnetaan myös nimellä Moniku-verkosto, on syntynyt tarpeesta tuntea erilaiset kotoutumisen edistämistä tekevät tahot ja tehdä yhteistyötä myös eri sektoreiden välillä. Verkosto syntyi, laajeni ja muuttui vähitellen vuonna 1999 säädetyn ensimmäisen kotoutumislain jälkeen. Alkuvuosina Turun kaupungin kansainvälisellä kohtauspaikalla sekä Turun ulkomaalaistoimistolla on ollut keskeinen rooli verkostotyön kehittämisessä.
Vuosituhannen alussa verkostossa oli vähemmän jäseniä ja silloin verkoston tapaamisissa sovittiin taho, joka kutsuu verkoston seuraavan kerran koolle omiin tiloihinsa. Osallistujien määrän kasvaessa ja verkoston laajetessa ja muuttuessa koordinaatio sekä sähköpostien ajan tasalla pitäminen olivat tarpeen. Koordinaatiovastuun yhdessä Turun kaupungin maahanmuuttokoordinaattorin kanssa otti Varsinais-Suomen ELY-keskus, jossa toimi yksi valtakunnallisen Kotona Suomessa hankkeen ( 2015 – 2020) aluekoordinaattoreista. Verkoston koollekutsuminen on periytynyt niin ikään ELY-keskuksen alueellaan koordinoimalle kotoutumisen kumppanuusohjelmalle. ELY-keskus alueellisena kotoutumisen toimijana onkin luonteva taho koordinoimaan alueellista verkostoa, mutta edelleen on tärkeä tehdä laajaa yhteistyötä ja kuulla muiden toimijoiden tarpeita ja ideoita.
Moniku-verkosto on edelleen avoin eli siihen ovat tervetulleita kaikki alueen kotoutumisen edistämistä tukevat tahot. Kun kuulen uudesta hankkeesta tai järjestöstä, kutsun heidät mukaan verkostoon esittelemään toimintaansa. Toisaalta ”puskaradion” kautta tulee pyyntöjä päästä verkoston postituslistalle ja mukaan tapaamiseen. Verkostotapaamiset pyritään järjestämään eri organisaatioiden tiloissa, jotta myös toimijat tulevat tutuiksi. Hankaluutena on tosin löytää tiloja, joihin mahtuu 40-50 henkilöä pitämään kokousta. Tänä vuonna Moniku-verkosto on kokoontunut International House Turun tiloissa ja Auralan Setlementissä.
Tutun kumppanin kanssa on helppo tehdä yhteistyötä
Verkostotyön tärkein anti on se, että tuntee, mitä muut toimijat tekevät ja voi kertoa omasta toiminnastaan muille. Tutulle toimijalle on helpompi ohjata oma asiakas oikeiden palvelujen ja toimintojen pariin. Kun tuntee eri organisaatiot ja niissä työskentelevät, on helpompi ottaa yhteyttä. Paikallisten toimijoiden tunteminen vähentää työn päällekkäisyyttä ja toisaalta sitä kautta löytää uusia yhteistyökumppaneita esimerkiksi yhteisiin hankkeisiin.
Verkoston yksi tehtävä on rakentaa siltoja eri toimijoiden kesken ja madaltaa organisaatioiden rajoja. Eri viranomaiset, oppilaitokset ja järjestöt pitää nähdä tasavertaisina toimijoina, joilla kaikilla on oma roolinsa kotoutumisen edistämisessä. Verkostosta saatava vertaistuki saman kohderyhmän kanssa työskentelevien kesken on myös arvokasta.
Verkoston tapaamisiin on muotoutunut rakenne, jossa on mukana etukäteen sovittuja puheenvuoroja ajankohtaisista kotoutumisen ja maahanmuuton teemoista sekä uusien hankkeiden ja toimijoiden esittelyä. Sen lisäksi on tärkeää, että muutkin paikalla olevat toimijat voivat kertoa ajankohtaisia kuulumisiaan ja maahanmuuttaneille suunnatuista palveluistaan. Suomalaiseen tapaan kahvitauolle täytyy jättää riittävästi aikaa, sillä se on hyvä hetki vaihtaa kuulumisia niin uusien kuin vanhojenkin yhteistyökumppaneiden kanssa. Tämä on korostunut korona-ajan jälkeen, jolloin pariin vuoteen ei voitu tavata kasvokkain.
Kotoutumisen lainsäädäntö, palveluiden organisointi ja kenttä ovat jatkuvassa muutoksessa. Juuri muutostilanteissa tiedon välittäminen tulevasta on erityisen tärkeää. Ensi vuosi haastaa verkostoviestintää entistä enemmän, sillä tiedon tarve tulevista kotoutumislain muutoksista ja TE-palveluiden siirrosta työllisyysaluille on kova.
Ongelmana verkostotapaamisissa on, ettei tapaamista ole koskaan mahdollista järjestää kaikille sopivana ajankohtana. Moniku-verkoston tapaamiset ovat yleensä iltapäivisin, sillä suurin osa osallistujista tekee kotoutumistyötä virka-aikana. Iltaisin toimivat vapaaehtoiset jäävät valitettavasti näiden tapaamisten ulkopuolelle, mikäli ovat muualla töissä.
Verkostotyö vahvistaa työn merkityksellisyyttä
Yhteisellä kotoutumisen kentällä työskentelevien tapaaminen ja yhteistyön tukeminen on aina yhtä innostavaa ja vahvistaa tunnetta, että tekee merkityksellistä työtä. Onnistuminen on, kun kuulee eri tahojen alkaneen tehdä yhteistyötä vaikkapa uudessa hankkeessa ja on saanut olla välittämässä tietoja. ELY-keskuksessa työskentelevänä minulla on myös laaja valtakunnallinen verkosto, jossa voin välittää tietoa oman alueen toimijoista muille alueille ja toisaalta kertoa Varsinais-Suomessa, mitä muualla tehdään. On aina ilo kertoa, miten Turun seudulla yhteistyö kotoutumisen kentällä toimii niin Moniku-verkostossa kuin muissakin kotoutumistyön verkostoissa.
Tervetuloa mukaan verkostoon
Jos haluat olla mukana edistämässä kotoutumista ja tekemässä yhteistyötä Turun seudulla, tervetuloa mukaan Moniku-verkostoon. Voit liittyä siihen lähettämällä sähköpostia allekirjoittaneelle.
Esittelemme Kumppanuuden juhlavuoden kunniaksi maakunnan aktiivisia kumppanuusverkostoja. Turun monikulttuurisuusverkoston tärkeä työ tukee muun muassa maakuntaohjelman tavoitetta kaikkien väestöryhmien potentiaalin tunnistamisesta ja siitä, että tämä potentiaali hyödynnetään tavalla, joka tukee maakunnan asukkaiden osallisuutta ja sosiaalista hyvinvointia.
Kumppanuuden juhlavuodesta voit lukea lisää sen omalta sivulta.
