Siirry sisältöön
Haku

Koronapandemia vähensi liikkumista Turun kaupunkiseudulla – keskimäärin liikkumiseen käytetään reilu tunti päivässä

Pyöräilijät ja jalankulkija ylittävät suojatietä

Koronapandemian vaikutukset näkyivät Turun kaupunkiseudun asukkaiden matkojen määrissä ja pituuksissa.Henkilöauto on edelleen suosituin vaihtoehto liikkumiseen. Erityisesti pyörä- ja joukkoliikenteeseen toivotaan seudulla nykyistä enemmän panostusta. Tiedot selviävät Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin uusimmasta valtakunnallisesta henkilöliikennetutkimuksesta, johon Turun kaupunkiseutu osallistui omalla lisäotoksellaan. Tiedot asukkaiden liikkumistottumuksista kerättiin vuoden 2021 aikana. 

Turun kaupunkiseudun 13 kunnan (Aura, Kaarina, Lieto, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Parainen, Raisio, Rusko, Sauvo ja Turku) alueella asukas teki vuorokaudessa keskimäärin 2,4 matkaa ja liikkui näillä matkoilla yhteensä 32 kilometriä. Koronapandemian vaikutukset liikkumiseen näkyivät matkustamisessa selvästi: vuorokauden matkojen määrä henkilöä kohden laski 0,6 matkalla ja matkasuorite 5 kilometrillä vuodesta 2016, jolloin edellinen tutkimus tehtiin. Valtakunnallisesti koronapandemia vähensi liikkumista 2 500 km vuodessa asukasta kohden, ja lasku on suurin koko tutkimuksen mittaushistorian aikana. Etätyön kasvun vaikutus liikkumiseen oli kuitenkin verrattain pieni. Turun kaupunkiseudulla 69 % ei tutkimuksen mukaan tehnyt lainkaan etätöitä. 

Keskimääräinen matkaluku oli varsin tasainen eri puolilla Suomea. Sen sijaan kulkutapaosuudet ja matkojen keskipituudet vaihtelivat seudun maankäytöstä ja liikennejärjestelmästä riippuen. Kestävien kulkutapojen käyttö oli yleisintä Turussa ja Raisiossa. Turun kaupunkiseudulla 60 % matkoista tehtiin henkilöautolla, ja kuljetuista kilometreistä autoilun osuus oli jopa 79 %. Matkoista 23 % kuljettiin jalan, 9 % pyörällä, 5 % joukkoliikenteellä ja 2 % muilla kulkutavoilla. Kestävien kulkutapojen eli kävelyn sekä pyörä- ja joukkoliikenteen osuus laski vuodesta 2016 sekä matkamäärässä että kilometreissä mitattuna. Kävellen ja pyörällä tehtyjen matkojen keskipituus kuitenkin kasvoi. Kestävien liikkumismuotojen kulkutapaosuus oli suurimmillaan lyhyillä matkoilla ja henkilöauton keskipitkillä matkoilla. Pisimmillä matkoilla bussi ja juna kasvattivat kulkutapaosuuttaan. 

Tutkimuksen tulosten mukaan kaupunkiseudulla ollaan vielä kaukana kestävän liikkumisen tavoitteista.

Tutkimuksen tulosten mukaan kaupunkiseudulla ollaan vielä kaukana kestävän liikkumisen tavoitteista. Turun kaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelman mukainen tavoite kestävien kulkutapojen osuudelle on Turussa vähintään 66 % ja muissa seudun kunnissa vähintään 30–40 %. Tutkimuksen mukaan kaupunkiseudun asukkaat toivovat nykyistä vahvempaa panostusta erityisesti pyöräliikenteen olosuhteiden ja joukkoliikennepalveluiden parantamiseen. 

Valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus on suomalaisten liikkumistottumuksia kuvaava seurantatutkimus, jota on toteutettu vuodesta 1974 alkaen. Tutkimus kertoo suomalaisten liikkumisesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä sekä henkilöliikennematkojen väestöryhmittäisistä, alueellisista ja ajallisista vaihteluista. Tutkimukseen osallistui kaupunkeja ja kaupunkiseutuja omilla lisäotoksillaan. Tuloksia käytetään liikennettä koskevassa päätöksenteossa sekä liikenteen ja maankäytön suunnittelussa. Tarkemmat tiedot tutkimuksen otannasta ja vastausasteesta löytyvät henkilöliikennetutkimuksen teknisestä raportista (www.hlt.fi). 

Lisätietoja:

Salla Murmann

erikoissuunnittelija, liikennejärjestelmätyö

vapaalla