Kestävän vesienhallinnan monet hyödyt
Kestävä vesienhallinta yhdistää onnistuessaan huolto- ja luontovarmuuden. Ensisijaisena tavoitteena kestävässä vesienhallinnassa on pidättää ja viivyttää vettä maa- ja metsätalousalueilla, missä sillä voidaan saavuttaa monitavoitteiset hyödyt. Käytännössä vettä pyritään varastoimaan maaperään, kosteikkoihin ja vesistöihin niin, että vesistöjen virtaamien ajallinen vaihtelu erityisesti tulva- ja kuivuusjaksojen välillä vähenee. Kokonaisuuteen liittyy ekologisen, taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden näkökulmia. Laajassa kuvassa sillä voidaan vaikuttaa esimerkiksi luonnon monimuotoisuuteen, kuivuus- ja tulvariskien hallintaan, vesiensuojeluun ja hiilen sidontaan. Kestävä vesienhallinta on yksi tapa vastata muun muassa poliittista keskustelua kiihdyttäneeseen EU:n ennallistamisasetukseen.
Kestävää vesienhallintaa voi toteuttaa käytännössä esimerkiksi metsätaloudellisesti vähätuottoisia, ojitettuja soita kunnostamalla tai ennallistamalla. Vähätuottoiset suot ovat ennen ojituksia olleet kosteita, niukkaravinteisia ja harvapuustoisia alueita. Ne ovat sotien jälkeisen turvemaiden ojitusvimman harhaiskuja metsätaloudellisestikin, koska puuston kasvua ei ole saatu riittävästi lisättyä. Varsinais-Suomessa on lukuisia ojitettuja soita, joilla kuivatuksen ylläpitoa ja metsänuudistamista ei pidetä nykykriteerein taloudellisesti kannattavana.
Esimerkiksi suoalueen ennallistamisen hyötyjä ovat vesien pidättämisen ja viivyttämisen lisäksi soille luontaisen eläin- ja kasvilajiston palautuminen, vesistöön päätyvän kiintoaine- ja ravinnekuormituksen vähentyminen, pitkällä aikajänteellä hiilen sidonnan lisääntyminen turpeen muodostumisen palautumisen myötä sekä suon virkistyskäyttöarvon parantuminen. Muita kestävän vesienhallinnan toimenpiteitä ovat esimerkiksi peltojen vesitalouden parantaminen peruskuivatuksen, viljelymenetelmien tai maanparannusaineiden avulla, monivaikutteiset kosteikot, vesistöjen suojavyöhykkeet metsä- ja peltoalueille, pintavalutuskenttä metsässä tai suolla ja tulvatasanteet virtavesien varrella.
Kuntien omistamista ojitetuista suoalueista hyviä esimerkkikohteita
Salon kaupungin aloitteesta vesienhallinnan hankkeena tehtiin Nairassuon kunnostustyö elo-syyskuussa 2022. Kaupunki omistaa Nairassuon pohjoisosasta noin 160 hehtaarin kokoisen, melko avoimen, niukkaravinteisen ja valtaosin suota olevan kiinteistön. Kunnostusalueen länsiosaan tehtiin vanhoista kaivuuturpeista 10 lyhyehköä patoa ja itäosassa täytettiin ojia noin 2,5 kilometrin matkalta. Kunnostuksessa saavutettu vesienhallinnallinen hyötypinta-ala on noin 240 hehtaaria. Nairassuon kunnostus tukee Salon kaupungin ilmasto- ja ympäristöohjelman 2021–2025 päätavoitteita. Myönteisenä lisänä työssä oli, että kunnostustöitä päästiin tekemään myös yksityisessä omistuksessa olevan naapurikiinteistön alueelle. Avoimella ja aktiivisella yhteistyöllä voidaan näin saada lisää vaikuttavuutta soiden ennallistamistyöhön.
Valonian työn ytimessä on Varsinais-Suomen kuntien auttaminen ympäristöasioissa. Nairassuo on yksi esimerkki kuntayhteistyön tuloksista valuma-aluetasoisen, kestävän vesienhallinnan konkreettisessa toteutuksessa. Samantyyppinen kunnostus tehtiin Turun kaupungin omistamalla Kitussuolla. Toimintatapaa voisi hyödyntää vastaisuudessakin kuntien omistamilla alueilla, jotka voisivat toimia paikallisina esimerkkeinä vesienhallinnan mahdollisuuksista. Kunnat ovat tehneet myös oma-aloitteisesti hyviä vesienhallinnan hankkeita, kuten soiden ennallistamisia ja tulvatasanteita virtavesien varrelle. Näistä toimista kuntien kannattaa viestiä aktiivisesti kunnan asukkaille ja luottamushenkilöille.
