Kaupunkipurot ovat kuntien mahdollisuus vaikuttaa vesiensuojeluun ja Saaristomereen
Jokaisen varsinaissuomalaisen kunnan taajamista löytyy puroja, jotka toimivat osana hulevesiverkostoa ja joissa voi kuitenkin elää hyvinkin monipuolinen lajisto. Kaupunkipurot ovat kunnille merkittävä mahdollisuus vaikuttaa vesiensuojelutyöhön, lisätä luonnon monimuotoisuutta ja varautua ilmastonmuutoksen aiheuttamiin vesienhallinnan haasteisiin.
Nämä taajamissa ja kaupunkialueilla olevat purot saavat merkittävän osan virtaamastaan rakennetulta alueelta. Kaupunkipurot ovat hyvin usein osa hulevesiverkostoa eli putkista ja avouomista muodostuvaa verkostoa, joka johtaa sade- ja sulamisvesiä mereen. Siten myös niihin kohdistuu voimakasta ravinne-, kiintoaine- ja haitta-ainekuormitusta sekä roskaantumista. Kaupunkipurot myös tulvivat herkästi voimakkaiden sateiden tai talven sulamisvesien vuoksi.
Toisaalta kaupunkipurot ovat osa viheralueita ja siten monen kuntalaisen lähivirkistyskohteita sekä tärkeitä elinympäristöjä erilaisille eläimille ja kasveille. Tiivistynyt kaupunkirakenne on saanut taajamien vesialueet kuten kaupunkipurot uhanalaiseen tilaan, mutta viime vuosina kaupunkialueilla virtaavien purojen tilan kohentamiseen on kiinnitetty paljon huomiota.
Kaupunkipurojen kunnostustyö käynnistynyt Varsinais-Suomessa
Varsinais-Suomessa muun muassa Turussa Jaaninojalla ja Kuninkojalla sekä Paimiossa Karhunojalla (Varsinais-Suomen Helmikunnat-hankkeessa (Valonia.fi) kunnat ovat edistäneet kaupunkipurojen tilaa ja ryhtyneet kunnostustoimiin.
Aurajoen sivupuron, Turun Jaaninojan kunnostukset vuonna 2006 (Turun Sanomat) oli yksi ensimmäisistä laajemmista kaupunkipurokunnostushankkeista. Jaaninojan kunnostuksessa puroon luotiin monimuotoista elinympäristöä ravuille ja kaloille ja puroa levennettiin paikoin tulvavesien tarvitsemaa tilavuutta ajatellen.
Turun Kuninkoja – vanhemmalta nimeltään Kuninkaanoja − on nykyisin jo arvostettu ja tunnettu kaupunkipuro, jonka lajistoon kuuluu muun muassa uhanalainen jokirapu ja meritaimen. Usean vuoden kunnostustyön tuloksena viime syksynä Kuninkojassa havaittiin ensimmäistä kertaa merestä puroon kutemaan vaeltaneita meritaimenia (Valonia.fi).
Turun kaupungin Kuninkojan Helmi-hankkeen (Valonia.fi) elinympäristökunnostukset ovat pitäneet sisällään monipuolisia toimenpiteitä: kaloille tärkeiden koski- ja virta-alueiden kunnostuksissa on lisätty koskikiviä ja siirtoistutettu vesisammalia. Puron rantavyöhykkeelle istutettiin paikoin varjostavaa, alueelle luontaista puustoa, minkä lisäksi puronvarsilta on kitketty vieraslajeja, kuten jättipalsamia. Tällaisilla puron monimuotoisuutta lisäävillä toimilla luodaan puron eliöstölle tärkeitä elinympäristöjä, kuten lisääntymisalueita. Toimenpiteet lisäävät myös puroekosysteemin ravinteiden pidätyskykyä.
Kaupunkipurojen elinympäristökunnostukset ovat herättäneet mukavasti myös paikallisten asukkaiden huomiota asuinympäristössä virtaaviin puroihin. Myös vapaaehtoisten rooli kunnostustoimissa kuten talkootöissä on merkittävä.
Itse purouoman lisäksi on erityisen tärkeää kiinnittää huomiota purojen valuma-alueisiin eli sille alueelle miltä puroon päätyvät sade- ja sulamisvedet kulkeutuvat. Valuma-aluekunnostuksilla pystytään tehokkaimmin vähentämään puroihin päätyvää ravinne-, kiintoaine- ja haitallisten aineiden kuormitusta sekä tasaamaan tulvia. Turun kaupunki on ennallistanut suo-ojituksia tukkimalla Kuninkojan latvoilla sijaitsevaa Pomponrahkaa. Suoalueen ennallistamisella on odotettavissa myönteisiä vaikutuksia myös Kuninkojaan, sillä ennallistaminen lisää vesien pidättymistä suoalueella ja siten tasoittaa osaltaan Kuninkojan virtaamia. Lisäksi Kuninkojan valuma-alueella Mälikkälässä on toteutettu pienimuotoisia vesitalouden ennallistamistoimenpiteitä. Jaaninojalla uuden Pääskyvuoren rinteen asuinalueen hulevesiä käsitellään luonnonmukaisin menetelmin jo ennen kuin ne päätyvät Jaaninojaan.
Purojen kunnostustöihin on tarjolla erilaisia rahoituslähteitä sekä yhteistyömahdollisuuksia esimerkiksi tutkimuslaitosten kanssa. Turun ja Paimion kaupungin kunnostushankkeita on rahoitettu ympäristöministeriön Helmi-elinympäristöohjelmasta ja hankkeet ovat saaneet myös jatkorahoitusta uusille toimenpiteille.
Kunnilta tarvitaan vastuullista päätöksentekoa
Kaupunkipurojen potentiaalia ei toistaiseksi ole vielä osattu tarpeeksi hyvin hyödyntää kunnissa kestävän kaupunkirakenteen suunnittelussa. Luonnon monimuotoisuus- ja vesiensuojeluhyötyjen lisäksi kaupunkipurot voivat olla kunnille merkittävä elinvoimaisuustekijä, kun ne huomioidaan asuin- ja viheralueiden suunnittelussa. Purot olisi tärkeä huomioida myös maaseutumaisissa kunnissa, joissa ne kuljettavat niin laajojen alueiden valumavesiä kuin taajamien hulevesiä vesistöihin.
Tiivistyvä maankäyttö uhkaa jatkuvasti kaupunkiluontoa ja usein hulevesiongelmien kuten tulvien ratkaisemiseksi avouomat päädytään putkittamaan. Putkitus vain siirtää ongelmaa muualle ja aiheuttaa ekologisia haittoja sekä vähentää esimerkiksi kalojen poikastuotantoa. Hulevesistä aiheutuvia haittoja voidaan vähentää luonnonmukaisilla menetelmillä, kuten suodattamalla ja pidättämällä hulevesiä ennen kuin ne päätyvät viemäriin tai vesistöön. Näiden menetelmien käyttöönotto vaatii kuitenkin kunnissa laaja-alaista osaamista jo suunnitteluvaiheessa ja toisaalta kunnilla vastuullista päätöksentekoa, jotta kaupunkipuroluonto huomioidaan kaikessa maankäytössä.
Lisätietoa:
Kaupunkipurot – lähiympäristömme arvokkaat pienvedet (Turku AMK)
Kaupunkipuron kunnostaminen (SYKE)
Janne Tolonen
Jussi Aaltonen
