Kasitien pullonkaulat ratkottava väyläverkon investointiohjelmassa

Väylävirasto julkaisi heinäkuussa luonnoksen valtion väyläverkon investointiohjelmaksi vuosille 2022–2029. Kasitien osalta ohjelma on hyvä alku, mutta länsirannikolta jää puuttumaan välttämättömiä liikenteen sujuvuutta parantavia hankkeita.

– Mukana on tärkeitä Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Satakunnan hankkeita. Nämä tulee toteuttaa ehdotetun mukaisesti. Suomen viennille elintärkeä kasitie tarvitsee kuitenkin lisää nelikaistatietä, ohituskaistoja ja eritasoliittymiä. Merkittäviä puutteita on Pohjois-Pohjanmaalta Varsinais-Suomeen, toteaa Janne Virtanen kasitieverkoston puheenjohtajamaakunnasta.

Pääväyläasetuksen mukaan pääväylien nopeusrajoitusten tulisi yltää maanteillä vähintään 80 kilometriin tunnissa. Heikkojen ja kapeiden tieosuuksien ja taajamien tasoristeysten takia palvelutaso kasitiellä ei kuitenkaan toteudu ja tie on paikoin jopa vaarallinen ajaa.

Valtatien 8 varrella Turusta Ouluun asuu lähes miljoona asukasta ja sijaitsee yli 400 000 ihmisen työpaikka. Työmatkaliikenteen lisäksi kasitiellä kulkee paljon raskasta liikennettä. Länsirannikon satamien – muun muassa Turku, Rauma, Pori, Vaasa, Kokkola, Raahe, Oulu – kautta kulkee lähes puolet Suomen ulkomaankaupan kuljetuksista. Raideyhteyden puuttuminen korostaa kasitien merkitystä tavaraliikenteen väylänä. Ruuhka-aikaan heikkokuntoiset osuudet aiheuttavat turvallisuusriskin henkilöautojen ja rekkojen sekoittuessa liikenteessä.

Pääväyläasetuksen mukainen palvelutaso ja liikenteen turvallisuus edellyttävät valtion budjetista lisäinvestointeja kasitielle seuraavan kahdeksan vuoden aikana. Monin paikoin myös kuntien kehittäminen ja kaavoitus on valtion hankkeiden etenemisestä kiinni.

Kasitien Laitilan eritasoliittymä on todellinen tulevaisuusinvestointi, mutta silti se puuttuu Väylän ohjelmasta.

maakuntahallituksen puheenjohtaja Ilkka Kanerva

– Laitilan keskustan kohta on kasitien ruuhkaisimman Turku–Pori välin suurin haaste. Siellä on vaarallinen tasoliittymä, josta pitäisi päästä eroon. Siihen on suunniteltu eritasoliittymä, joka on paitsi turvallisuuden tae myös raskaan liikenteen ja autotehtaan yhteyden sujuvuuden edellytys. Elinkeinoelämälle tarvitaan näkymä investoinnin liikkeelle lähdöstä, hankkeen on ilman muuta oltava mukana, Kanerva sanoo.

– Väyläviraston virkamiesesityksen tarkoitus on laittaa valtakunnassa jonossa olevat hankkeet järjestykseen toteuttamisvalmiuden ja vaikuttavuuden mukaan. Ihmettelen aidosti, miten tämä hanke, jonka suunnittelu on valmis ja jonka rakentaminen voisi alkaa vaikka heti ensi vuonna, puuttuu kokonaan toteutettavien listalta, Kanerva jatkaa.

Eduskunnan kesällä hyväksymän 12-vuotisen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman strategisissa linjauksissa korostuvat elinkeinoelämän ja kansainväliseen saavutettavuuteen liittyvät tarpeet. Samalla suunnitelman on tarkoitus vastata työssäkäynnin ja asumisen tarpeisiin. Investointiohjelma toimeenpanee Liikenne 12-suunnitelmaa ja sitä hyödynnetään valtion talousarvioesityksen valmistelussa.