Julkaisutilaisuudessa puitiin Lounais-Suomen jätehuollon nykytilaa ja tulevaisuutta
Varsinais-Suomen liiton ja Valonian tilaama Jätehuollon nykytila ja kehitystarpeet Lounais-Suomessa -selvitys julkaistiin 7. lokakuuta. Julkaisutilaisuudessa keskusteltiin erilaisista näkökulmista ja kehitystarpeista, joita uusi alueellinen jätehuoltoselvitys toi esille. Jätteen syntymisen ehkäisyn kannalta tärkeimmiksi toimenpiteiksi nousivat tuotteiden käyttöiän pidentäminen, uudelleenkäyttöön kannustaminen sekä neuvonta ja tiedottaminen. Tärkeänä osana kokonaisuuteen kuuluu myös mahdollistaa ja edistää erilaisia kiertotalousratkaisuja.
Julkiset organisaatiot voivat toimia suunnannäyttäjinä hankkimalla ympäristön kannalta kestäviä tuotteita ja ratkaisuja sekä sitoutumalla vähentämään jätteen määrää ja haitallisuutta omassa toiminnassaan. Kunnat voivat auttaa jätemäärän vähentämisessä luomalla edellytyksiä kierrätyskeskustoiminnalle, käytettyjen tavaroiden kaupalle ja tavaroiden korjaustoiminnalle. Ylipäätään kierrätystoimintojen kehittäminen ja korjauspalveluiden tuominen osaksi kaupallisia toimintoja nähdään tärkeänä.
Avoin data avain jätteen synnyn vähentämiseen, lajittelututkimuksista ajantasaista tietoa avuksi
Yksi selkeä pullonkaula, joka selvityksessä tunnistettiin, on jäte- ja sivuvirtatiedon vähyys ja sen vaikea saanti. Tarvitaan laaja-alaisesti dataa jätevirroista sekä julkiselta puolelta että yrityksiltä, sillä ilman tietoja jätevirtojen määrästä, laadusta ja syntypaikoista emme pysty tehokkaasti edesauttamaan jätteiden uudelleenkäyttöä, materiaalin pysymistä kierrossa tai uusien kiertotalousratkaisujen syntymistä. Yhtenäisen jätetietojärjestelmän kehittämiselle on siis tarvetta.
Avoin data on avain sekä jätteen synnyn vähentämiseen että kiertotalouden laaja-alaiseen mahdollistamiseen. Hyvää esimerkkiä avoimuudessa on näyttänyt K-ryhmä, joka on aktiivisesti toimittanut dataa ja ollut toiminnassa mukana sekä kehittänyt omiin toimintoihinsa liittyviä kiertotalousratkaisuja. Kannustamme kaikkia yrityksiä ja julkisia organisaatioita mukaan yhteistyöhön.
Julkaisutilaisuudessa toivottiin, että kunnalliset jätelaitokset laajentaisivat yhdyskuntajätteen koostumustutkimuksia asukkaiden jätteistä kaikille sektoreille ajantasaisen tiedon saamiseksi. Lajittelututkimuksia voisi tehdä kuntien omien toimintojen sekajätekoostumuksista esimerkiksi koulujen, päiväkotien ja toimistojen osalta. SYKEssä on tällä hetkellä käynnissä hanke, jossa selvitetään päivittäistavarakaupan seka- ja energiajätteiden koostumuksia ja tehdään lajittelututkimuksia. Tulokset ovat valmistumassa ensi vuoden puolella.
Biojätettä kierrätettävä nykyistä enemmän
Huomioitavaa on, että biojätettä päätyy nykyisellään paljon sekajätteen joukkoon, joten sen kierrätysastetta pitää saada nostettua. Myös uudistunut jätelaki ohjaa tähän ja aiheesta on tarpeen viestiä aktiivisesti. Erityisen tärkeää olisi tarjota asukkaille neuvontaa muun muassa biojätteiden kierrätyksestä ja ruokahävikistä. Tärkeää on myös, että kaupat, suurkeittiöt ja ravintolat kehittävät pitkäjänteisesti biojätteen lajittelua ja huolehtivat henkilökunnan sekä asiakkaiden lajitteluosaamisesta.
Lisäksi keräysjärjestelmien kehittämisen puitteissa on tarvetta esimerkiksi korttelikeräysmallin ja monilokeroastioiden kokeiluille. Omakotiliiton mukaan kompostointimahdollisuus biojätteen erilliskeräyksessä tulee varmasti olemaan pientalojen kohdalla ykkösvaihtoehto. Varsinais-Suomen alueella onkin alkamassa kompostoreiden yhteishankinta.
Jätehuoltomääräykset yhtenäisiksi, eri tahojen yhteistyö tärkeää
Julkaisutilaisuudessa mietittiin kuntien jätehuoltomääräysten yhtenäistämisen mahdollisuuksia sekä sitä, miten se käytännössä onnistuisi yhteistyössä kuntien kanssa. Veli-Matti Suhosen mukaan kuntaliiton laatima jätehuoltomääräysten laatimisen opas on hyvä ja tärkeä apuväline määräysten yhtenäistämiseen varsinkin pienissä kunnissa, joissa resurssit ovat vähäisemmät.
Kaikissa kehitettävissä kokonaisuuksissa korostui eri oppilaitosten, tutkimuslaitosten, yritysten ja kuntien välisen yhteistyön merkitys. Oppilaitoksien kanssa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta voi olla hyvinkin yksinkertaista, kuten opiskelija projekteja, opinnäytetöitä, kilpailuja, hackathoneja ja tietysti hanketoimintaa. Kehitystarpeissa voi ottaa ammattikorkeakouluihin rohkeasti yhteyttä. Tällä hetkellä on kehitteillä esimerkiksi jäteneuvonnan sovellus. Lisäksi Mitja Hokkanen Turun ammattikorkeakoulusta toivoi yrityksiä kertomaan kentällä tarvitsemistaan osaamistarpeista, jotta opiskelijat voidaan kouluttaa näiden tarpeiden mukaan.
Kiertotalouden edistämiseen on tarjolla runsaasti erilaista rahoitusta, muun muassa EU:n elpymisrahat. Valtiovarainministeriön elpymis- ja palautussuunnitelman rahoitussivulle on koottu kysymyksiä ja vastauksia siitä, miten voi hakea rahoitusta Suomen kestävän kasvun ohjelmasta.
Teksti: Eeva Salmi
