Iloa ja terveyttä pyöräilystä – pyöräilymyönteisyys rakentuu monen tahon yhteisponnistuksilla
Alkuvuodesta julkaistun kansallisen henkilöliikennetutkimuksen 2021 mukaan suomalaiset kulkevat noin kolmanneksen 1–3 km matkoista henkilöautolla. Samaan aikaan painimme terveyshaasteen kanssa – suomalaiset liikkuvat liian vähän. Tutkimuksen mukaan (Liikuntaraportti 2022) suomalaiset viettivät suurimman osan valveillaoloajastaan paikallaan istuen tai maaten. Työikäisten aikuisten liikkuminen on vähentymään päin aikaisempiin vuosiin verrattuna. Työmarkkinajärjestöt ovatkin ottaneet jo kantaa liikkumattomuuden ongelmaan ja toteavat, että suomalaisten liikkumisen lisääminen ja toimintakyvyn parantaminen tulisi nostaa hallitusohjelman yhdeksi kärkihankkeeksi.
Pyöräilyn ja kävelyn määrää onkin syytä lisätä tuntuvasti. Suomi on asettanut tavoitteen, että kaikista matkoista 35–38 % tehtäisiin kävellen vuoteen 2030 mennessä. Luku on kuitenkin pysynyt tasaisesti 30 % tuntumassa jo useammassa valtakunnallisessa henkilöliikennetutkimuksessa (2010–2011, 2016, 2021). Jalankulun ja pyöräliikenteen edistäminen vaatiikin aktiivisia tekoja kaikilta toimijoilta.
Kunnissa tarvitaan suunnitelmallisuutta hyvien olosuhteiden luomiseksi – yritykset näyttävät esimerkkiä kannustamisessa
Yritykset, kaupungit, kunnat, oppilaitokset, järjestöt ja seurat voivat jokainen osaltaan edistää pyöräilyä. Kaupungit ja kunnat voivat edistää asiaa alueellaan kävelyn ja pyöräliikenteen edistämisohjelmilla, joihin voi saada valtionavustusta Traficomilta. Varsinais-Suomessa Turulla, Naantalilla, Laitilalla, Uudellakaupungilla, Paimiolla ja Salolla onkin jo voimassa oleva kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma. Lisäksi tänä vuonna Kaarina ja Raisio valmistelevat omiaan. Edistämisohjelmissa huomioidaan infrastruktuurin ja olosuhteiden ohella myös asenteita ja kuntalaisten liikkumistottumuksia. Kunnan eri hallintoalojen yhteistyöllä varmistetaan, että kävely ja pyöräily huomioidaan entistä paremmin kaikessa suunnittelussa.
Työpaikkojen merkittävimpiä toimia on huolehtia, että työpaikalla on asianmukaiset pukeutumis- ja suihkutilat sekä tietenkin turvalliset pyöräpysäköintimahdollisuudet kaiken tyyppisille pyörille. Pyöräliiton selvityksen mukaan työsuhdepolkupyörä on osoittanut tehokkaaksi keinoksi lisätä pyöräilyä ja vähentää autoilua. Työsuhdepyörät ovat usein arvokkaampia pyöriä ja sähköpyöriä, jotka lisäävät pyörällä tehtävien matkojen pituuksia. Pienetkin työpaikat voivat tehdä kokoaan merkittävämpiä tekoja, näyttämällä esimerkkiä toiminnallaan ja viestimällä siitä asiakkailleen, kuten vuoden 2022 Työmatkaliikkumisen edelläkulkijaksi valittu Kui Design.
Toukokuussa vietetään jälleen kansallista pyöräilyviikkoa. Tämän vuoden Pyöräilyviikon pääteemana on pyöräpysäköinti.
Pyöräilyviikon pääteemana pyöräpysäköinti: oikea ratkaisu oikeaan paikkaan. Koska jokainen pyörämatka alkaa ja päättyy pyörän pysäköintiin, sillä on suuri merkitys pyöräilyn lisäämisessä. Olipa pysäköintipaikka asunnon piha tai kaupungin keskusta, on pysäköinnin oltava helppoa ja turvallista. Lähitapiolan teettämän kyselyn perusteella 29 % suomalaisista on joutunut pyörävarkauden uhriksi, Turussa vastaava luku on peräti 45 % ja Turun kaupungin tekemän selvityksen mukaan pyörällä tehtyjä matkoja jääkin tekemättä turvallisen pysäköinnin puuttuessa.
Taloyhtiöt voivat varmistaa, että ainakin asunnon pihalla on hyvät pyörän pysäköintimahdollisuudet. Lisäksi he voivat tarjota asukkailleen pitkäaikaisvarastoinnin lisäksi tiloja pyöränhuoltoon. Esimerkiksi Varsinais-Suomen asumisoikeusyhtiö Vason asuntokohteissa pyöräsuojien tiloihin ja palveluihin on alettu kiinnittää paremmin huomiota. Hyvässä pyöräsuojassa tilaa tulee olla riittävästi ja parhaimmillaan pumppu ja työkalutkin helposti saatavilla huoltopisteestä. Valitettavan usein uusissakaan asuinrakennuksissa pyöräpysäköintiin ei ole varattu tarpeeksi tilaa. Sähkö- ja kuormapyörien yleistymisen sekä pyöräilyn suosion kasvun myötä tilaa tarvitaankin entistä enemmän. Aktiivisella kunta- ja kansalaisvaikuttamisella riittävää mitoitusta voidaan vaatia jo kaavoitus- ja rakennusvaiheessa. Helppoja vinkkejä pyöräpysäköinnin parantamiseen löytyy muun muassa Valonian tekemästä Pyöräpysäköinnin ohjeistuksesta.
Tulevaisuuden liikkujat kasvatetaan koulujen ja kotien yhteistyöllä
Myös lasten peruskunto on viime vuosina heikentynyt. Syitä voidaan hakea muuttuneista liikkumistavoista – yhä useamman lapsen arkimatkat taittuvat huoltajan auton kyydissä. Tutkimusten mukaan vain noin kolmasosa lapsista ja nuorista saavuttaa liikkumissuosituksen (LIITU 2022). Noin 40 prosentilla oppilaista fyysinen toimintakyky on tasolla, joka voi vaikeuttaa arjessa jaksamista (Move! 2022). Koulumatkan kulkeminen omalla pyörällä ei ainoastaan lisää kuntoa ja keskittymiskykyä, vaan sen on todettu olevan muista perusliikuntataidoista erillinen taito – siinä tarvitaan tasapainon lisäksi havaintomotoriikkaa, jossa eri aistien avulla saadaan tietoa itsestä ja ympäristöstä.
Koulut voivat merkittävästi edistää lasten pyöräilytaitojen kehittymistä ottamalla pyöräilyopetuksen opetusohjelmaansa. Esimerkiksi Liikkuva koulu -sivustolta löytyy idea Pyöräilymerkistä, joka koostuu kolmesta eritasoisesta opetuskokonaisuudesta: pronssinen pyöräilymerkki 1.-luokkalaisille, hopeinen 2.-luokkalaisille ja kultainen merkki 3.-luokkalaisille. Pyöräilymerkin suorittaminen toimii eräänlaisena pyöräilyajokorttina. Turussa taas kehitetään parhaillaan kestävän liikkumisen aktivointimallia lapsille ja perheille osana Scale Up -hanketta. Malliin kuuluu muun muassa pyöräilyn taitorata, jota on kokeiltu kuluneen lukuvuoden aikana turkulaisissa kouluissa. Pyöräilyradan avulla koululaiset pääsevät treenaamaan monenlaisia pyöräilytaitoja ja kirjaamaan oppimansa asiat taitokortille. Kokeiluvaiheen jälkeen aktivointimalli ja taitorata julkaistaan kaikkien hyödynnettäväksi.
Valonia toimii varsinaissuomalaisten kuntien ja organisaatioiden apuna ja tarjoaa neuvoa kestävän liikkumisen edistämisessä. Yhdessä saamme kansallisen tavoitteen saavutettua. Hyvää pyöräilykesää kaikille!
Marja Tommola
