Ilmastovastuu Varsinais-Suomessa on osaamisen, yhteistyön ja rahoitusmahdollisuuksien hyödyntämistä
Mistä tietää, mikä riittää?
Tätä kysytään minulta usein. Globaalien kestävyyskriisien ratkaiseminen vaatii lukemattomia yksittäisiä toimenpiteitä niin kunnilta, yrityksiltä, järjestöiltä kuin tavallisilta kansalaisiltakin ja yhä useampi on motivoitunut tekemään osansa. Vihreä siirtymä on siis käynnissä, mutta toimien riittävyyden arviointi on haastavaa sekä yksilöille että yhteisöille.
Varsinais-Suomessa tehdään ilmastoratkaisuja uutta tietoa ja EU-rahoitusta hyödyntäen
Maakunta on enemmän kuin sen kunnat yhteenlaskettuna: se pitää sisällään osaamista, tutkimusta ja kehittäjiä, jotka tuovat lisäarvoa kaikille. Varsinais-Suomessa onkin vuodesta 2019 alkaen toiminut maakunnallinen ilmastovastuujaosto, joka kokoaa yhteen alueen keskeisiä ilmastotyön toimijoita eri sektoreilta. Ryhmä on aktiivinen ja keskusteleva ja toimintavuodet ovat osoittaneet, että tälle alueellista tietoa koostavalle ryhmälle on selvästi tarvetta.
Varsinais-Suomessa kaukolämmön hiilidioksidipäästöt ovat merkittävästi alle valtakunnallisen keskiarvon, eli meillä hiilineutraaleihin energiamuotoihin on siirrytty keskiarvoa nopeammin. Esimerkiksi Turun seudun kaukolämpöjärjestelmää on jo pitkään kehitetty kunnianhimoisesti hiilineutraaliin suuntaan hyödyntäen muun muassa hukkalämpöä ja uusiutuvaa energiaa. Samalla kehitetään aktiivisesti muun muassa energian varastoinnin ratkaisuja sekä vetyteknologiaa.
Myös joukkoliikenteen sähköistyminen maakunnassamme etenee, kun Turun seudun joukkoliikenne Föli kasvattaa vauhdikkaasti sähköisen kaluston osuutta: tänä vuonna jo puolet kilometreistä kuljetaan sähköllä. Sähköiseen kalustoon on siirtymässä myös osa ELY-keskuksen tilaamasta joukkoliikenteestä. Vaikka Varsinais-Suomessa henkilöautojen päästöjen keskiarvo on hiukan valtakunnallista matalampi, on liikenteen osalta edelleen tarpeen löytää keinoja siihen, että joukkoliikenne tai pyöräily olisi yhä useammalle realistinen arjen valinta. Päästötavoitteita ei saavuteta pelkällä ajoneuvokannan uudistumisella ja toisaalta myös kansanterveydelliset hyödyt jäävät toteutumatta, jos lyhyetkin matkat kuljetaan henkilöautolla.
Meillä on oltu myös aurinkosähkön osalta liikkeellä jo silloin, kun muualla Suomessa energiamuotoa ei vielä pidetty juuri lainkaan kiinnostavana. Aurinkosähkön tuotannon kapasiteetti onkin Varsinais-Suomessa huomattavasti valtakunnallista keskiarvoa suurempi. Suunta siis on oikea, mutta toisaalta on oltava tarkkana, että uusiutuvaa energiaa lisätessä ei vaaranneta hiilinieluja tai luonnon monimuotoisuutta, joka jo nyt heikkenee.
Varsinais-Suomessa ei ilmastotyössä tarvitse roikkua yhden kortin varassa, sillä edelläkävijyyttä löytyy edellisten lisäksi myös muilta sektoreilta – niin maatalouden ilmastoratkaisuista kuin älykkäästä energiahallinnasta. Maakunnan toimijat myös hyödyntävät yhä aktiivisemmin ilmastotyöhön tarjolla olevaa EU-rahoitusta sekä rakentavat uudenlaisia kumppanuuksia hankkeiden toteuttamiseksi.
Muutos leikkaa yhä vahvemmin läpi koko julkisen ja yksityisen sektorin
Kuntien rooli on käännekohdassa: maaliskuusta 2023 alkaen kunnilla on lainmukainen velvoite laatia ilmastosuunnitelma, jossa määritellään kunnan tavoite, siihen tähtäävät riittävät toimenpiteet sekä seurannan käytännöt. Tämä mahdollistaa yhtenäisen raamin kuntien ilmastosuunnitelmille, jotka nykyisellään ovat varsin vaihteleva joukko erilaisia ohjelmia ja strategioita. Varsinais-Suomessa on enää kourallinen kuntia, joissa ei ilmastotyölle ole minkäänlaista suunnitelmaa. Sen sijaan meillä on merkittävä joukko aktiivisia kuntia, jotka tekevät ilmastotyötä laaja-alaisesti ja suunnitelmallisesti.
Kunnat kytkevät ilmastotoimia talousarviovalmisteluun ja kehittävät ratkaisuja yhdessä asukkaiden ja yritysten kanssa. Myös pienemmät kunnat ja yritykset ovat aktivoituneet ilmastotoimissa asenneilmapiirin, sääntely-ympäristön ja toimien taloudellisen kannattavuuden parantuessa. Edelleen on kuitenkin runsaasti epävarmuutta erityisesti siitä, mikä on kunnan rooli ja vaikuttamismahdollisuudet sellaisissa toimissa, joissa kunnilla ei ole suoraa päätösvaltaa. Tällaisia ovat muun muassa maatalouden päästöt, jotka Varsinais-Suomessa kytkeytyvät myös meille elintärkeään Saaristomereen, sekä koko ruokaketjun tulevaisuuteen.
Nipistämisen sijaan voidaan myös parantaa: luontokatoon voidaan puuttua ilmastotoimien ohella
Ehkä keskeisimpänä haasteena ilmastoratkaisuissa on se, miten hillinnän toimenpiteitä toteutetaan niin, että samalla vahvistetaan luonnon monimuotoisuutta.
Luonto on maailmanlaajuisesti hätätilassa. Viime vuoden lopulla maailman valtiot hyväksyivät YK:n luontokokouksessa Montrealissa tavoitteet luontokadon pysäyttämiseksi vuoteen 2030 mennessä. Vaikka päätös ei vielä itsessään asioita ratkaise, ovat vastaavanlaiset päätökset historiassa käynnistäneet merkittäviä muutoksia maailmanlaajuisesti. Huomattavaa oli myös se, että nyt kirittäjinä toimivat elinkeinoelämä ja rahoitusala, jotka peräänkuuluttivat vahvoja tavoitteita ja sitovia pelisääntöjä. EU:n rahoitusmarkkinoita ollaan jo suuntaamassa niin, että kestävät ratkaisut saavat etua myös rahoituksen osalta. Varsinais-Suomessa on tarvittavaa osaamista, jotta voimme yhteiskuntana hyötyä tästä suunnasta.
Aktivoituminen näkyy päästökehityksessä – mutta riittääkö nykyinen vauhti?
Valtakunnallisiin ilmastonmuutoksen hillinnän tilastoihin peilaten Varsinais-Suomessa ollaan kohtuullisessa keskiarvovauhdissa – useiden indikaattorien perusteella keskiarvon edelläkin. Valtakunnallisten skenaarioiden mukaan nykytoimilla ei kuitenkaan saavuteta päästötavoitteita meidänkään alueellamme.
Vastaus alussa esitettyyn kysymykseen: emme tiedä varmaksi, mikä riittää, mutta sen tiedämme, että nykyinen taso ei riitä. Maapallon kantokyvyn koettelu on aikamoista riskipeliä, jossa hyödyt näkyvät viiveellä, mutta kantokyvyn lopullisesti ylittyessä kaikki häviävät. Olennaista onkin siis huolehtia, että kaikki päätökset ovat niiden ilmasto- ja luontotavoitteiden mukaisia, joihin yhdessä on sitouduttu.
Alueellista kokoavaa tietoa tarvitaan edelleen sekä sen sanoittamista, missä edelleen olisi petrattavaa. Kokonaistilanteen ymmärtäminen on usein hankalaa. Ilmastovastuujaoston jäsenet kytkevät yhteen laajan joukon eri toimialoja, verkostoja ja osaamista. Sitä voisimme hyödyntää entistä vahvemmin ja saada aikaan yhä vaikuttavampia ratkaisuja maakunnassamme. Haastavaa on tunnistaa, mitä se yksittäisen päätöksen kohdalla tarkoittaa. Tähän avuksi ollaan kehittämässä yhä toimivampia yhteisiä kriteereitä muun muassa hiilinielujen arviointiin, päästöjen vähenemiseen tai hankinnan kestävyyteen liittyen. Kestävä yhteiskunta on yhteinen tavoite ja selkeiden pelisääntöjen myötä kestävistä ratkaisuista tulee myös se luontevin ja kannattavin valinta.
