Ilmastonmuutos edellyttää siirtymistä kestävään maatalouteen – ratkaisuja on tärkeää edistää tilakohtaisesti
Koko yhteiskunta ja maatalous ovat systeemisen muutoksen äärellä. Se edellyttää laajaa yhteistyötä kaikkien ruokaketjun toimijoiden, kuten tutkimuksen, viljelijöiden, jakelijoiden ja kuluttajien välillä. Tavoitteet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja Hiilineutraali Suomi 2035 -tavoitteen saavuttamiseksi edellyttävät toimia kaikilla sektoreilla. Maa- ja metsätalouden ja muun maankäytön osalta päästöjen vähentäminen sekä hiilinielujen ja -varastojen ylläpitäminen ja vahvistaminen ovat oleellisia. Samalla ilmastokestävän maatalouden toimenpiteiden ja talouden yhteensovittaminen on tärkeämpää kuin koskaan, kun tuotantokustannukset ovat kohonneet ja maatalouden kannattavuus heikentynyt.
Tämän vuoden huhtikuussa alkoi Hiilestä kiinni -ohjelmasta rahoitusta saanut MTK-Varsinais-Suomen, ProAgrian ja Valonian yhteishanke Tieto käyttöön, hiili peltoon (HIILIPELTO), jonka avulla edistetään hiilensidontaa ja muita ilmastotoimia alueemme tiloilla. Varsinaissuomalaisia viljelijöitä on kutsuttu mukaan asiatuntijavetoiseen Hiilipelto-pienryhmätoimintaan, jossa perehdytään käytännönläheisesti ilmastokestävän maatalouden teemoihin seuraavan kahden vuoden ajan.
Ilmastonmuutokseen varautuminen tuo myös viljelyvarmuutta ja kannattavuutta
Ilmastokestävä maatalous koostuu monesta tekijästä. Tilatasolla tehtävillä toimenpiteillä, kuten energiatehokkuuden parantamisella, kierrätysravinteiden käytöllä tai viljelykäytännöillä pystytään sekä hillitsemään päästöjä että sopeutumaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Tällaisia viljelykäytäntöjä ovat esimerkiksi maanmuokkauksen keventäminen ja suorakylvö, viljelykierto, orgaanisten ravinteiden, kuten lannan ja biologisen typensidonnan hyödyntäminen sekä kasvipeitteisyyden lisääminen kerääjäkasvien ja monivuotisten nurmien viljelyn kautta. Toimenpiteet ovat tuttuja myös maatalouden vesiensuojelussa, joten samalla vähennetään peltomaasta huuhtoutuvien ravinteiden määrää vesistöissä.
Maataloudessa voidaan yhtä aikaa tuottaa ravitsevaa ruokaa, parantaa ympäristön tilaa sekä lisätä tilan kannattavuutta pitemmällä aikavälillä. Maaperä on hiilen varasto ja maanviljelyssä hiilensidonnan perusta on maan kasvukunnon parantaminen sekä hyvästä rakenteesta huolehtiminen, mikä yleensä lisää myös satotasoa. Hyväkuntoinen ja monimuotoinen maaperä lisää viljelyvarmuutta ja auttaa kestää paremmin tulvia, kuivuutta tai muita sään ääri-ilmiöitä.
Suuretkin muutokset alkavat tilojen käytännön toimista
Varsinais-Suomi on yksi maamme merkittävimmistä ja monipuolisimmista ruoantuotantoalueista. Täällä on peltopinta-alaltaan Suomen suurimmat tilat ja paljon erikoiskasviviljelyä. Varsinais-Suomessa on huomattavasti muuta maata vähemmän turvepeltoja ja toisaalta vähäisen nautamäärän vuoksi viljelykierrossa vähän nurmea. Tarvitaankin kohdennettua tietoa ilmastokestävästä maataloudesta ja hiilensidonnasta Varsinais-Suomen savipitoisilla kivennäismailla, joissa maan kasvukunnolla on erityisen tärkeä merkitys kasvien kasvulle, hiilensidonnalle ja ravinnehuuhtoumien vähentämiselle.
Mahdollisuuksia ja ratkaisuja on jo ja tietoa kertyy jatkuvasti – on tärkeää tarkastella niitä sekä tilakohtaisesti että kokonaisvaltaisemmin. Muutoksen saavuttamiseksi tilojen toiminnassa viljelijät tarvitsevat tilakohtaista neuvontaa ja menetelmien kokeilua, eli tietoa omalla tilalla parhaiten toimivista ratkaisuista sekä saavutettavista hyödyistä yritystoiminnan kannattavuus huomioiden.
Hiilipelto-viljelijäpienryhmissä tutkittu tieto tilojen käyttöön
Tähän tiedon ja testaamisen tarpeeseen vastataan nyt varsinaissuomalaisten viljelijöiden pienryhmäneuvonnan, vertaisoppimisen sekä käytännönläheisen tiedonvälityksen kautta. Pienryhmien tapaamisten ja seurantatilojen kautta tutkimustieto ja tilojen käytännön kokemukset tavoittavat kerralla monia alueen tiloja. Ryhmissä opitaan muun muassa soveltamaan tarjolla olevia laskureita ja työkaluja tilan kehittämistyössä sekä kokeillaan erilaisia menetelmiä tiloilla niiden vaikutuksia yhdessä seuraten.
Ensimmäiset Hiilipelto-viljelijäryhmät käynnistyivät lokakuussa ja mukana on hyvä joukko erilaisia tiloja eri puolilta Varsinais-Suomea. Ensimmäisessä tapaamisessa viljelijöiden kanssa käytiin läpi oman tilan lähtökohtia ProAgrian hiilikartoitustyövälinettä hyödyntäen. Tapaamisiin tiloille kutsutaan myös tutkijoita.
Tavoitteena on löytää hyväksi havaittuja keinoja ja ratkaisuja siihen, miten ihan jokaisella tilalla voidaan lisätä ilmastokestävän maatalouden toimenpiteitä. Lisäksi kaikille viljelijöille ja aiheesta kiinnostuneille järjestetään pellonpiennarpäiviä ja muita tilaisuuksia, joissa perehdytään erityisesti varsinaissuomalaisen maatalouden mahdollisuuksiin hiilensidonnassa.
Viljelijät voivat edelleen hakea maksuttomiin viljelijäryhmiin mukaan. Maaliskuussa käynnistyy kolmas Hiilipelto-pienryhmä ja ilmoittautua voi ilmoittautumislomakkeen kautta.
HIILIPELTO-hanketta rahoitetaan maa- ja metsätalousministeriön koordinoimasta Hiilestä kiinni –ohjelmasta, jonka avulla tuetaan uutta tutkittua tietoa maankäyttösektorin ilmastovaikutuksista ja vahvistetaan ilmastokestävien toimintatapojen kehittämiseen ja käyttöönottoon liittyvää osaamista ja tietopohjaa.
Hiilipelto-podcastsarjassa perehdytään tutkimustietoon käytännönläheisesti. Podcast on tehty yhteistyössä Tieto käyttöön, hiili peltoon (HIILIPELTO) -hankkeen ja Luonnonvarakeskuksen kanssa.
Ensimmäisessä osassa keskustellaan hiilensidonnan mahdollisuuksista savimailla ja sen merkityksestä maan kasvukunnolle. Miksi on tärkeää kerryttää hiiltä kivennäismailla? Millaista tutkimusta aiheesta on tehty? Mitä hiilensidonnan keinoja on olemassa tilatasolla sovellettavaksi? Sami Talolan haastateltavana on erikoistutkija Helena Soinne Luonnonvarakeskuksesta.
Toisessa osassa keskustellaan ilmastokestävistä viljelyratkaisuista talouden näkökulma huomioiden. Mitkä ovat keskeisiä keinoja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja parempiin satoihin? Entä mitkä voisivat olla kestäviä tuotannon tehostamistoimia maatiloilla? Sami Talolan haastateltavana on tutkimusprofessori Heikki Lehtonen Luonnonvarakeskuksesta
Katariina Yli-Heikkilä
