Etelä-Suomen maakuntien paneeli Eurooppa-foorumissa: Koheesiopolitiikkaan tarvitaan lisää vaikuttavuutta ja yhteistyötä
Koheesiopolitiikka, jonka tavoitteena on vähentää kehityseroja alueiden välillä, on maatalouspolitiikan ohella toinen Euroopan unionin budjetin suurista menoeristä.
Etelä-Suomen maakuntien yhteisessä Eurooppa-foorumin tilaisuudessa käytiin mielenkiintoinen paneelikeskustelu aluekehitysrahoituksen uudistustarpeista.
”Koheesiopolitiikan uskottavuuden kannalta olisi tärkeää, että rahoitus perustuu todelliseen tarpeeseen. On uskallettava luopua vanhoista toimimattomista rakenteista ja uudistaa rahoituksen perusteita” alleviivasi maakuntajohtaja Kari Häkämies.
Tilaisuudessa kuulijat aiheeseen johdatti Turun kaupungin tutkimusjohtaja Timo Aro. Hän peräänkuulutti kansallisen rahoituksen jakoperusteisiin tulevaisuudessa avoimuutta ja korosti vaikuttavuus-, data-, ja tuloslähtöisyyttä. Koko maan tulisi olla tarkastelulähtökohtana ja väestö- ja elinolojen sekä paikkaperusteisuuden keskiössä keinotekoisen suuraluejaottelun sijaan.
Aron ehdotuksen mukaan koko maa olisi tarkoituksenmukaista jakaa alueellisen kehittyneisyyden perusteella esimerkiksi kolmeen pääasialliseen aluetyyppiin: kasvavat alueet, sopeutuvat alueet (rakennemuutosalueet) ja supistuvat alueet.
Alustuksen jälkeen päästiin keskustelemaan aiheesta paneelissa, jossa mukana olivat Varsinais-Suomen maakuntajohtaja Kari Häkämies, Euroopan parlamentin jäsen Nils Torvalds (r), Euroopan koheesiopolitiikan tulevaisuutta pohtivan työryhmän suomalainen jäsen Sari Rautio (kok), ja työ- ja elinkeinoministeriön yksikön johtaja Johanna Osenius.
”Jos haluamme suomalaisessa aluepolitiikassa pitää liiaksi kiinni siitä, miten on aina menty, tulemme häviämään kansainvälisessä kilpailussa”, huomautti Kari Häkämies.
”Uudistuksia tehtäessä on muistettava koheesiopolitiikan eurooppalainen kehys ja jäsenvaltioiden erilaiset lähtökohdat. Emme saa hukata koheesiopolitiikan isoja, yhteisiä tavoitteita.
Mutta kehitettävää on. Hallintoa tulee edelleen yksinkertaistaa ja demografinen muutos on huomioitava rahoituksen suuntaamisessa,” totesi Sari Rautio.
Myös työ- ja elinkeinoministeriön Johanna Osenius korosti, että indikaattoreiden ohella kaivataan muitakin jakoperusteita rahoitukselle.
”Kun mietimme tukia, meidän pitää nähdä, millaisia ongelmia joudumme tulevaisuudessa ratkaisemaan, esimerkiksi energian suhteen, joka jakautuu hyvin epätasaisesti,” muistutti Nils Torvalds.
Etelä-Suomi vahvistaa yhteistä tekemistä
Etelä-Suomen viiden maakunnan, Varsinais-Suomen liitto, Uudenmaan liitto, Päijät-Hämeen liitto, Kymenlaakson liitto ja Etelä-Karjalan liitto, yhteisenä tavoitteena on vaikuttaa koheesiopolitiikan uudistukseen ja lisätä aluekehitysrahoituksen vaikuttavuutta.
Vaikka kuulumme samaan suuralueeseen, ovat maakunnat keskenään hyvin erilaisia. Nämä lähtökohdat huomioiden teemme yhteistä edunvalvontaa niin kansallisesti kuin Euroopan unionissakin. Tilaisuudessa muistutettiin, että Suomessa tarvitaan lisää vuoropuhelua ja yhteistyötä muiden alueiden ja toimijoiden välillä.
Etelä-Suomi tavoitteleekin yhä parempaa yhteistyötä myös Länsi-Suomen kanssa.
Turun Eurooppa-foorumi on vuosittainen Eurooppa-keskustelun areena. Tämän vuoden Eurooppa-foorumi oli järjestyksessään jo kuudes ja järjestettiin 30.8.-1.9.2023. Teemana oli Muuttuva Eurooppa.
Lisätietoja foorumista ja tämän vuoden keskustelujen tallenteet löytyvät myöhemmin Eurooppa-foorumin omilta sivulta.
Lisätietoja:
Malla Rannikko-Laine
vt. edunvalvontajohtaja