Siirry sisältöön
Haku

Ennakointiakatemia suuntaa kohti osaamiskapeikkoja

Kaksi isoa keltaista nosturia rakennustyömaalla

Varsinais-Suomen maakuntastrategian vision mukaan maakunta on vuonna 2040 muutoksia ennakoiva ja kasvuhakuinen digimaakunta: kansainvälisesti tunnettu tieteen, kulttuurin ja yrittämisen innovatiivinen yhteiskunta. Toimenpiteet liittyvät jatkuvan oppimisen, hyvän työelämän ja osaavan työvoiman saatavuuden varmistamiseen. Lisäksi tavoitteena on ennakoida kärkitoimialojen osaamistarpeet. Varsinais-Suomen liiton osaltaan koordinoima Varsinais-Suomen Ennakointiakatemia tekee omalta osaltaan juuri tätä. Syksyllä 2022 on saatu valmiiksi kärkialojen skenaariotyöt ja osaamisen profilointi syksyn 2022 aikana. Työhön on kuulunut kiinteästi myös Futures Platform ennakointikarttojen päivittäminen. Samalla on aloitettu alakohtainen osaamiskapeikkojen tunnistaminen, mitä jatketaan edelleen vuonna 2023.

Alakohtaiset skenaariot ja osaamisprofiilit löydät Varsinais-Suomen Ennakointiakatemian sivuilta.

Osaamiskapeikkoihin liittyvää työtä jatketaan työpajassa 24.1.2023 kaikkien ennakointiryhmien kanssa yhteisesti. Tilaisuuden taustalla kulkee vihreän siirtymän näkökulma. Kaiken kaikkiaan tavoitteena ei ole vain näiden kapeikkojen tunnistaminen vaan myös ratkaisujen ratkaisujen esittäminen.

Ilmoittaudu ennakointiryhmien yhteiseen osaamiskapeikkoja käsittelevään työpajaan 24.1.2023 tästä linkistä.

Keväällä pureudutaan osaamiskapeikkoihin myös digitalisaation ja tekoälyn näkökulmasta sekä yhteistilaisuuksissa että ryhmissä erikseen sekä pohditaan myös osaavan työvoiman saatavuusproblematiikkaa liittyen JOTPA:n alue-ennakointityöhön ja työ- ja elinkeinoministeriön uudistushankkeisiin (TEM: ammattibarometri -ja tiekarttahankkkeet). Loppukeväästä tavoitteena on käynnistää yhteinen puiteskenaariotyö. Tästä myöhemmin lisätietoa kevään 2023 aikana.

Osaajapula konkreettisin luvuin – Varsinais-Suomi tarvitsee 6 500 osaajaa vuosittain vuoteen 2030 asti

Määrällinen ennakointiselvitys Varsinais-Suomen osaajatarpeesta 2020–2030 on valmistunut. Selvityksessä arvioidaan maakunnan kärkialojen työvoiman tarvetta vuoteen 2030 mennessä. Kun huomioidaan työllisten määrän ennakoitu kasvu sekä eläkepoistumat, uusia osaajia tarvittaisiin vuodessa 6 500 henkilön verran. Eniten osaajia kaipaavat teollisuus, palvelut ja sote – ja ylivoimaisesti eniten rakennus- ja kiinteistöala.

Määrällisen ennakointiselvityksen on toteuttanut ELY-keskuksessa työmarkkina-analyytikkona pitkään toiminut Juha Pusila (Turun tutkimus- ja ennakointipalvelut). Työllisten määrä kasvaa maakunnassa vuosikymmenen aikana 5 %, eli 207 000:sta 218 000:een, runsaan 1 000 hengen vuosivauhtia. Samaan aikaan eläkepoistumat ovat isoja ja näin vuosittainen uuden työvoiman tarve on 6 500 osaajan tasolla. Varsinais-Suomessa osaajien määrä muuttuu samalla kasvun rajoitteeksi jo lähitulevaisuudessa. Laadittu analyysi antaa kehitykselle suuntaviivat ja suuruusluokat.

Kasvua alueella on nähtävissä erityisesti teollisuudessa ja palveluissa. Teknologiateollisuus ja meriteollisuus ja niiden oheiselinkeinot, kuten akkutuotanto ja erilaiset tekniikan alan asiantuntijatehtävät, sekä kemianteollisuus tulevat ylläpitämään kasvun linjaa. Diplomi-insinöörikoulutuksen voima alkaa näkyä jo vuoden 2025 paikkeilla, kun opiskelijoiden lisäksi myös valmistuneet saadaan työvoimaksi. Kasvu keskittyy muutamille vahvoille aloille, ja määrällisesti eniten ja merkittävimmin kasvaa rakennus- ja kiinteistöklusteri.

Lääkekehityksellä ja -teollisuudella on myös merkittävä kasvupotentiaali alueella/Turun seudulla. Vähenemässä ovat julkisen hallinnon, kaupan alan ja koulutusalan työpaikat. Kauppa on suurin menettäjä, ja sen osalta pudotus on jopa –15 %:n luokkaa, ja puhutaan jopa 4 000–5 000 työpaikan vähenemästä. Myös maa- ja metsätalouden ja jopa elintarviketeollisuuden työpaikat ovat vähenemässä. On tietysti huomattava, että näihin arvioihin vaikuttavat muutokset toimintaympäristössä ja talouskehityksessä kuten esimerkiksi Ukrainan sota. Loppuvuodesta 2022 on jo nähtävissä työvoiman kysynnän rauhoittumista mm. rakennus- ja kiinteistöalalla.

JOTPA jalkautuu alueille – yhteistyö tiivistyy

Myös kansallisella tasolla tapahtuu uutta ennakoinnissa. Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus JOTPA on toteuttamassa alueellista osaamis- ja koulutustarvekyselyä vuoden vaihteessa. Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus JOTPA toteuttaa alue-ennakoinnin kyselyn, ja tätä täydentävät työpajat maakunnissa vuoden 2023 tammi-helmikuussa (työpajojen tekninen toteutus on maakuntien vastuulla).

Alueiden toimittamien ammattialaehdotusten perusteella JOTPA on koonnut kaikkia alueita koskevan TOP10-listan, joka toimii kyselyn perustana kaikissa maakunnissa. Tämän lisäksi alueiden käytettävissä on laajempi materiaalipohja omaa käyttöä varten. Tämän prosessin tuloksista kuullaan lisää keväällä 2023.

Ammattibarometri uudistuu, alueellinen prosessi kehittymässä

Työ- ja elinkeinoministeriössä on meneillään työvoima- ja osaamistarpeiden ennakoinnin toimintamallin kehittäminen, jossa MDI on kerännyt taustatietoa alueilta työn pohjaksi. Myös jo yli 10 vuotta käytössä ollut ammattibarometri on uudistumassa (myös nimi muuttuu). Tätä koskeva kehitysprojekti on käynnissä laajana hallinnonalojen yhteistyöprojektina ja sen toteutuksen aloitusta on suunniteltu vuoden 2023 loppupuolelle.

Työvoiman tiekartat – mistä on kyse?

Osaajapulan haastaessa Suomen talouskehitystä ja hyvinvointia käynnisti ministeri Tuula Haatainen vuoden 2021–2022 taitteessa hankkeen, jonka tarkoituksena on varmistaa osaavan työvoiman saatavuus kaikilla toimialoilla koko Suomessa. Hankkeessa etsitään toimia, joilla avoimet työpaikat ja työttömät työnhakijat saadaan paremmin löytämään toisensa. Työ- ja elinkeinoministeriö on johtanut työtä, jota on tehty eri toimialaryhmissä yhdessä muiden hallinnonalojen (OKM, STM) sekä työmarkkinajärjestöjen edustajien kanssa.

Työvoimatiekarttojen tavoitteena on ollut antaa valtionhallinnolle selkeä kuva työvoiman kysynnästä ja tarjonnasta ja esittää konkreettisia ratkaisuehdotuksia, joilla työvoiman saatavuusongelmiin voidaan vastata sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Tiekarttoja laativien työryhmien tehtävänä on ollut parantaa toimiala- ja aluekohtaista tiedonkeruuta työvoimatarpeesta ja laatia ennakointiskenaarioita.

Työvoimatiekartta-hankkeessa on haluttu myös selvittää, kuinka paljon Suomi tarvitsee työ- ja koulutusperäistä maahanmuuttoa, jotta yritykset varmasti löytävät tarvitsemansa osaajat.   Työ- ja elinkeinoministeriö toteuttaa uuden toimintamallin tunnettuuden vahvistamiseksi kiertueen maakunnissa ja Varsinais-Suomen tilaisuus pidetään ELY-keskuksessa tiistaina 7.3.2023. Tavoitteena on saada laaja joukko keskustelemaan uudesta tiekartasta, kohtaantohaasteista ja yleensä osaavan työvoiman saatavuushaasteista.

Kysyttävää? Ota yhteyttä!

Esa Högblom

erikoissuunnittelija

+358 40 776 0310