Ennakointi jalkautuu, soveltaa ja kohtaa – Ennakointifoorumi 24.5.2023
Varsinais-Suomen Ennakointiakatemia yhdessä Turun yliopiston tulevaisuudentutkimuskeskuksen Tulevaisuustislaamon kanssa järjestivät vuoden 2023 ennakointifoorumin. Foorumi järjestettiin Turun kauppakorkeakoulun tiloissa Mercatorilla. Osallistujia tilaisuudessa oli lähes 100, joista noin 60 paikan päällä.
Tilaisuudessa tarkasteltiin tulevaisuudennäkymiä osaamisen sisältöjen ja myös osaajapulan näkökulmasta ja iltapäivän key note -puhujana toimi tulevaisuustutkija, yritysvalmentaja Ilkka Halava Prime Frontier Oy:n sekä Future Works Oy:n toimitusjohtaja. Yritysten ja työelämäedustajien näkemyksiä kuultiin myös kattavasti Halavan vetämässä paneelikeskustelussa. Lisäksi kuultiin puheenvuoroja osaamisen ennakointifoorumin (OEF) työn tuloksista ja Ennakointiakatemian työryhmien ratkaisuehdotuksista havaittuihin osaamisvajeisiin alueella. Tilaisuuden lopussa kuultiin myös jatkuvan oppimisen ekosysteemityön kehittymisestä Varsinais-Suomessa ja alueellisen strategisen ennakoinnin organisoitumisesta alueella.
Ilkka Halavan teesit – työ ja organisaatiot muotoutuvat uudelleen
Ilkka Halava käsitteli esityksessään työelämän murrosta laajasti ja pohti erityisesti ansainnan muotojen muutosta palkkatyön, yrittäjyyden ja ansainnan eri vaihtoehtojen välillä. Tämän näkemyksen mukaan yhteiskunta on liikkeessä kohti usean eri tulolähteen muodostamaa mallia yksilötasolla samalla kun työntekijätasolla edelleen vallitseva ajattelu mm. turvallisuussyistä painottaa perinteistä palkkatyötä. Vastaavasti isommat työorganisaatiot erityisesti yrityssektorilla alkavat yhä enemmän rakentumaan pienemmistä yksiköistä ja pienempien yritysten yhteenliittymistä. Esillä oli ajatus ns. ”artistien arvoverkosta/ketjusta” uutena (ja osin jo nykyisenäkin) tulonmuodostuksen mallina. Lisäksi esityksessä pohdittiin osin pandemian jälkimainingeissa ja paikkariippumattoman työmallin yleistymisen vuoksi tarvetta erilaisille ihmiskohtaamisympäristöille. Myös työurien pidentyminen ja eläkeläisten lisääntyvä työnteko olivat esillä osana työn murroksen pohdintaa. Planeettakestävyyden eli ilmastoimien ja vihreän siirtymän edistäminen nähtiin esityksessä toimivan merkittävänä kasvun ja työn uusiutumisen moottoreina. Työvoimapulan Halava näki pysyvänä haasteena, joka ei varsinaisesti tule poistumaan, vaan ratkaisu löytyy pikemminkin työn tekemisen ja organisoitumisen sekä teknologian tuomista mahdollisuuksista.
Paneelikeskustelu – muutosvalmiuden tärkeys ja ulkomaisen työvoiman parempi integrointi
Paneelikeskustelussa korostuivat osaavan työvoiman saatavuuteen liittyvät kysymykset, työperäisen maahanmuuton haasteet sekä yleisesti muutosvalmius organisaatio ja yksilötasolla. Näkemyksenä oli, että monilla aloilla toistaiseksi (esimerkiksi telakkateollisuus) tarvitaan työvoimaa koska pelkkä automatisaatio ei vielä kykene tehtäviä laajamittaisesti hoitamaan. Vastaava tilanne korostuneemmin on sosiaali- ja terveysalalla. Kysymys ulkomaisen työvoiman integroinnista suomalaiseen yhteiskuntaan herätti keskustelua. Integroinnin tulee olla nykyistä vahvempaa sisältäen myös sosiaalisen integroinnin. Muita korostuneita teemoja keskustelussa työelämä- ja yritysnäkökulmasta olivat valmiudet ja halu oppia uutta sekä avoimuus, uusien ideoiden soveltamiskyvykkyys ja myös johtamisosaamisen tärkeys.
Osaamisen ennakointifoorumi – työmarkkinoilla työvoiman tarjonnan ja kysynnän tasapaino jatkuva haaste
OKM:n ja OPH:n Osaamisen ennakointifoorumin painopisteenä vuosina 2022-2023 (parhaillaan OEF-kierroksella) on erityisesti keskipitkän aikavälin (5 – 9 vuotta) kohtaannon ennakointi. Tällöin ennakoidaan työvoiman osaamis- ja koulutustarpeita ja arvioidaan työvoiman tarjontapotentiaalia sekä työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantoa sekä mietitään keinoja kohtaannon parantamiseksi. Syksyllä kohteena ovat pitkän aikavälin (10 – 15 vuotta) tutkintotarpeet ja geneeriset osaamistarpeet.
Kohtaantomallin alustavina johtopäätöksinä voidaan todeta mm. että tulevaisuudessa tarvitaan lisää työvoimaa, koska eläkepoistuma on varsin suurta. Vuoteen 2028 mennessä noin viidennes nykyisistä työllistä eläköityy. Lisäksi on kasvualoja, jotka lisäävät työvoiman tarvetta. Työvoiman tarve kasvaa esimerkiksi sote-alalla, mutta myös teollisuus-, energia- ja ICT-aloilla. Toisaalta työvoimaa saadaan koulutuksen kautta, josta siirtyy huomattava määrä uusia tutkinnon suorittaneita työmarkkinoille. Myös maahanmuuton ennakoidaan kasvavan, joka välittyy lisääntyvänä työvoiman tarjontana.
Haasteena tulevaisuudessa on, että työvoiman kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa eri ammattialoilla. Työvoimapulasta kärsiviä alitarjonta-ammattialoja on muun muassa sote-alalla mutta myös luonnonvara-alalla. Ensin mainitussa työvoiman tarve lähtee erityisesti työvoimatarpeen kasvusta, kun taas jälkimmäisessä korostuu varsin suuri eläkepoistuma. Toisaalta luonnonvara-ala yhdistettynä kasvavaan energia-alaan tarjoaa mahdollisuuksia turvata tulevaisuuden huoltovarmuutta, mikä on keskeinen yhteiskuntapoliittinen kehittämiskohde tällä hetkellä.
Tulevaisuudessa on myös ylitarjonta-ammattialoja, joissa työvoiman tarjonta selvästi suurempaa kuin kysyntä. Tämä ammattijoukko sisältää yhtäältä palvelualoja mutta myös teollisuus- ja asiantuntija-aloja. Taustalla on usein työvoiman vähenevä tarve tulevaisuudessa. Toisaalta ylitarjontaa voi syntyä koulutuksen kautta, jolloin ammattialalle valmistuu keskimäärin enemmän uusia tutkinnon suorittaneita. Ylitarjontaa voi myös lisätä se, että ammattialalle siirtyy runsaasti työvoimaa muilta ammattialoilta.
Monilla ammattialoilla uutta työvoimaa on mahdollista saada maahanmuuton kautta, mikä lisää työvoiman tarjontapotentiaalia näillä aloilla. Maahanmuuton kautta saatavaa työvoimapotentiaalia pitäisi voida hyödyntää entistä enemmän myös asiantuntijatehtävissä
Ennakointiakatemian ehdotuksia osaamiskapeikkoihin – pienet osaamiskokonaisuudet eli mikrotutkinnot
Ennakointiakatemian meri -ja valmistavan teknologian sekä sosiaali- ja terveysalan ennakointiryhmien esityksissä pohdittiin tulevaisuuden osaamiskapeikkoja ja niiden alueellisia ratkaisumahdollisuuksia jatkona jo tehdylle ennakointityölle (skenaariot ja osaamisprofiilit). Työelämän nopeat osaamistarpeiden muutokset edellyttävät jatkuvaa osaamisen päivittämistä ja täydentämistä, lisäksi osaajat tarvitsevat erilaisia pätevyyksiä (kansainvälisesti yhteismitallisia) ja niiden ylläpitoa Mikrotutkinnot (pienet osaamiskokonaisuudet) ovat yksi ketterä keino päivittää osaamista ja hankkia pätevyyksiä. Lisäksi olemassa olevien koulutussisältöjen päivittäminen ja rikastaminen, valinnaisten tutkinnonosien kehittäminen ja työelämätoimijoiden kanssa yhdessä laadittavat täsmäkoulutukset nähtiin yleisesti ratkaisumahdollisuuksina.
Jatkuvan oppimisen ekosysteemityö käynnissä – ennakointitiedon jalkautus vahvasti esillä
Jatkuvan oppimisen ekosysteemityötä tehdään Varsinais-Suomessa laajalla rintamalla hankeresurssien avulla ja Turun kaupungin vetämänä. Tavoitteena on laatia alueellinen jatkuvan oppimisen strategia ja luoda monitoimijamalli, joka lisää alueen koulutus- ja osaamistasoa, vahvistaa maakunnan veto- ja pitovoimaa, muutosjoustavuutta ja innovaatiopotentiaalia. Yksilötasolla tavoitteena on vahvistaa osaamisen kehittyminen koko työuran aikana ja näin vahvistaa laajasti hyvinvointia ja osallisuutta ja myös osaavan työvoiman saatavuutta. Hankkeessa on myös ennakointitietoa jalkauttava elementti vahvassa roolissa.
Tislaamo – strateginen alue-ennakointityö liikkeelle
Tilaisuuden lopussa kuultiin Turun yliopiston tulevaisuudentutkimuskeskuksen Tislaamon alue-ennakointimallista. Kyseessä on maakunnallinen strategisen ennakoinnin malli, jonka tavoitteena on tuottaa mm. päätöksentekijöille taustatietoa päätöksenteon pohjaksi. Käytännön työ koostuu asiantuntijoiden muodostamista Tilannehuone -nimellä kulkevista työpajoista, joissa saatua ennakointitietoa analysoidaan ja jalostetaan sekä tulkitaan keskeisten aluetoimijoiden sovellettavaksi. Säännöllisin väliajoin pidettävien tilannehuoneiden välillä järjestetään Polttimo -nimellä pääosin työelämä ja yritysrajapinnassa varsinaiset ennakointipajat, joissa varsinainen ennakoinnin pohjatieto kerätään. Merkittävässä roolissa on työtä tukeva Itonics -työalusta.
Lisätietoja
