Circwaste -hankkeen kanssa Lounais-Suomen merkittävään kiertotaloustoimintaan tutustumassa
Suomen ympäristökeskuksen koordinoima Circwaste, kohti kiertotaloutta -hanke järjesti ekskursion Varsinais-Suomeen. Hankkeen tavoitteena on edistää kiertotaloutta ja vähentää jätteen määrää Suomessa sekä toteuttaa valtakunnallista jätesuunnitelmaa. Varsinais-Suomen liitto ja Valonia toimivat hankkeen aluekoordinaattorina Lounais-Suomen alueella. Hankkeen edelläkävijäkunnat ja palvelukeskus tulivat tutustumaan alueen merkittävään kiertotaloustoimintaan. Tutustumiskohteina olivat Lounais-Suomen Jätehuollon (LSJH) ja Resterin tekstiilikierrätyslaitos Paimiossa sekä Qvidjan kokeilutila Paraisilla. Vierailulle osallistui kirjava kiertotalouden asiantuntijajoukko kunnista, maakuntien liitoista ja mm. oppilaitoksista eri puolilta Suomea.
Paimion tekstiilikierrätyslaitos – merkittävä askel kohti tekstiilien kiertotaloutta
Tekstiilikierrätyslaitoksella pääsimme tutustumaan siihen, minkälaisen prosessin poistotekstiilit käyvät läpi ennen kuin niistä tulee uutta kierrätyskuitua. Laitoksen toiminta on jaettu kahteen osaan: kotitalousjätteen kierrätykseen ja teollisuusjätteen kierrätykseen. LSJH:n prosessivastaava Conny Gabrielsson esitteli prosessin. Kaikki alkaa keräyksestä, ja kerätyt poistotekstiilit esilajitellaan paikallisesti, jotta joukosta saadaan pois sinne kuulumaton sekä pilaantunut materiaali. Varsinainen lajittelu tapahtuu Turun lajittelukeskuksessa, jonka jälkeen tekstiilit kuljetetaan Paimion pilottikäsittelylaitokselle.
Laitoksessa poistotekstiilit avataan mekaanisesti kierrätyskuiduksi. Avausprosessissa tekstiilit kulkevat erilaisten syöttölaitteiden, leikkurien, silppureiden, sekoittimien ja avauskoneen läpi. Prosessissa käytetään hyödyksi myös painovoimaa ja imuja. Valmis avattu kuitu paalataan isoiksi kuitupaaleiksi, jonka jälkeen kierrätyskuitu voidaan käyttää uusien tuotteiden raaka-aineena. Saimme hypistellä kierrätyskuidusta valmistettuja uusiotuotteita, kuten vaatteita, äänieriste-elementtejä sekä lankaa.
Marraskuussa 2021 käyttöön otettu pilottilaitos on ollut niin alueellisesti, kansallisesti kuin kansainvälisestikin merkittävä askel kohti tekstiilien kiertotaloutta. Koko Suomen kuluttajapoistotekstiilit käsittelevää jalostuslaitosta suunnitellaan Topinpuiston kiertotalouskeskukseen, ja tavoitteena on, että laitos saadaan käyttöön vuonna 2025.
Qvidjan kokeilutila, päästötöntä ruuantuotantoa hiiltä sitoen ja ravinteita kierrättäen
Toinen vierailukohteemme oli Paraisilla sijaitseva Qvidjan tila. Saara Kankaanrinnan ja Ilkka Herlinin omistamalla kokeilutilalla keskitytään siihen, miten ruokaa voidaan tuottaa päästöttömästi, hiiltä sitovasti ja samalla ravinteita kierrättäen. Tavoitteena on edistää luonnon monimuotoisuutta ja parantaa Itämeren tilaa sekä hillitä ilmastonmuutosta. Vierailun isäntänä toimi tilanhoitaja Pekka Heikkinen.
Rotaatiolaidunnus, metsien jatkuvapeitteinen kasvatus, orgaaninen viljely sekä monimuotoinen biologinen viljely esimerkiksi viljelykiertoa, peltometsäviljelyä ja kasvinvuorotusta käyttäen ovat Qvidjan tilan keinoja hiilensidontaan. Luonnon monimuotoisuudella on valtava merkitys ihmiskunnan hyvinvoinnin kannalta. Qvidjan omistajat ovatkin osuvasti tiivistäneet: ”Meidän pitäisi olla harmoniassa luonnon kanssa, ei jatkuvassa konfliktissa.”
Meille esiteltiin vierailulla yksi hyvin konkreettinen esimerkki hiilensidonnan tärkeydestä. Alla on kuvapari Qvidjan tilan pellon maaperästä. Ensimmäinen kuva on vuodelta 2016 ja toinen 2018, jolloin maata oli viljelty ilman väkilannoitteita kaksi vuotta. Arvaatko kumpi maa pidättää paremmin ravinteita ja vettä kasvien käyttöön, tuottaa paremmin ja aiheuttaa vähemmän päästöjä?
Vastaus on tietenkin selvä; oikeanpuoleinen vuoden 2018 kuvan maaperä. Terve maaperä varastoi hiiltä ja tuottaa suuremmat sadot sekä estää vesistöihin kohdistuvia päästöjä. Tilalla on myös kosteikkoja sitomassa pelloilta valuvia ravinteita.
Tilalla pääsimme tutustumaan myös biometaanin tuotantoon, jossa suomikrobit muuttavat hiilidioksidia ja vetyä metaaniksi, jota voidaan käyttää liikennepolttoaineena maakaasun tapaan. Kontteihin rakennettua metaanilaitosta meille esitteli Q Powerin myyntijohtaja Sami Lakio. Menetelmään voidaan ajaa esimerkiksi teollisuuden päästöistä peräisin olevaa hiilidioksidia tai kaatopaikkakaasuja. Tavoite on, että metanointiin kuluva energia pystyttäisiin tuottamaan uusiutuvalla energialla.
Päivä oli erittäin antoisa sekä kiertotalouden että Itämeren tilan parantamisen näkökulmista. Molemmissa vierailukohteissa keskusteltiin paljon. Voit lukea lisää näistä aiheista LSJH:n ja Qvidjan nettisivuilta.
Artikkelin pääkuva: Vaikuttuneita vierailijoita. Kuva: Waltteri Heikkilä
