Aurinkovoimasta arvioitua
Teollinen aurinkovoima on tullut vauhdilla myös Varsinais-Suomeen muutaman viimeisen vuoden aikana. Laaja-alainen maa-asenteinen aurinkovoima on täällä uutta siinä missä rakennuksiin ja rakennelmiin asennettavasta pienaurinkovoimasta on kokemuksia jo pidemmältä ajalta.
Lukuisten vireillä olevien teollisten aurinkovoimahankkeiden myötä ryhdyttiin Varsinais-Suomen liitossa erittelemään sitä, mitä ilmiö tarkoittaa maankäytön suunnittelussa – ja meillä erityisesti maakuntakaavan tasolla. Teollinen aurinkovoima on myös osa laajempaa energiamurrosta, siirtymää kohti fossiilitonta tulevaisuutta. Ukrainan sota kiihdytti muutoksen vauhtia huomattavasti. Kysymykset kehityksen huomioimisesta maankäytön suunnittelussa koskevat yhtä lailla myös muita nousevia fossiilittoman energian muotoja, siirtoyhteyksiä ja varastoimista.
Tutkitaan ennen kuin hutkitaan
Maakuntakaavoituksen tulee perustua selvityksiin sekä merkittävien vaikutusten arviointiin. Niinpä käynnistimme taustaselvitysten sarjan kestävän energiahuollon tulevaisuudesta, tilatarpeista ja sijoittumisesta Varsinais-Suomessa. Saimme sille rahoituksen ympäristöministeriöstä.
Teollinen aurinkovoima oli ensimmäinen aiheista, johon pureuduimme: selvitimme teollisen aurinkovoiman hallinnollista ja taloudellista toimintaympäristöä, sen ympäristövaikutuksia sekä kriteerejä sen sijoittamiselle. Ympäristövaikutuksia erittelimme EU:n Ei merkittävää haittaa -periaatteen mukaisesti. Laajoihin piikennopaneeleiden kenttiin perustuvassa tämänhetkisessä teknologiassa haasteena on paneelien tuotantovaiheen energia-, vesi- ja kemikaali-intensiivisyys. Tämä näkyy elinkaaren kasvihuonekaasupäästöissä. Maankäytön näkökulmasta pohdituttaa myös se, että laaja-alaiset maa-asenteiset aurinkovoimalat tarvitsevat paljon tilaa tuotettua kilowattituntia kohden. Jos hankkeita sijoitetaan metsiin, menetetään samalla hiilen varastoja ja nieluja sekä luonnon monimuotoisuutta ja sopeuttavia ominaisuuksia pienilmastoon.
Ryhmittelimme eri näkökulmat sijoittamiselle suotuisiin, rajaaviin ja ristiriitaisiin tekijöihin niin kutsutuksi monikriteeristöksi. Suosituksen omaisen kriteeristön pohjalta teimme sijaintipohjaiset paikkatietoerittelyt alueiden soveltumisesta teolliseen aurinkovoimatuotantoon Varsinais-Suomessa. Kaikista parhaiten soveltuvia alueita löysimme vain vähän, noin 400 hehtaaria. Ne ovat leimallisesti entisiä turvetuotantoalueita lähellä sähkön siirtoyhteyksiä. Mahdollisesti soveltuvia, mutta vaihtelevasti ristiriitaisia alueita tunnistimme puolestaan runsaasti, yhteensä noin 56 000 hehtaaria. Nämä ovat tyypillisesti peltoaloja lähellä sähkön siirtoyhteyksiä.
Entä sitten: ajatuksia maakuntakaavatyöhön
Kaikkiin löytämiimme soveltuviin alueisiin liittyy tärkeitä täsmentäviä kysymyksiä seuraaviin suunnitteluvaiheisiin, kun hankkeita hiotaan yksityiskohtaisemmiksi. Entisillä turvetuotantoalueilla ilmastovaikutusten kannalta olennaista on se, miten paljon turvetta on poistettu ja voiko ala vettyä ja kasvittua myös energiantuotannon aikana. Peltoaloilla keskeisiä ovat maalaji sekä se, onko ala viljelykäytössä ja miten se tuottaa. Tärkeitä ovat myös tarkemman suunnittelun ratkaisut voimalan sovittamisesta kuhunkin maisemaan ja asutukseen sekä luonto- ja kulttuuriarvoihin. Voimaloiden maisemavaikutukset ovat varsin paikallisia, ja siksi hankkeiden laadukas räätälöiminen lähiympäristöönsä on keskeistä. Jos samalle seudulle suunnitellaan useita suuria aurinkovoimaloita, tulisi myös niiden yhteisvaikutuksia tutkia ja lieventää huolellisesti. Myös teknistaloudellisten ehtojen olisi hyvä täyttyä kannattavuuden takia: soveltuvien kohteiden tulisi olla lähellä sähkön siirtoyhteyksiä ja tiestöä ja maaperän pitäisi olla kohtuullisesti rakennettavissa.
Maakuntakaava on maankäytön suunnitelmista yleispiirteisin. Maakuntakaavassa olisikin haastava osoittaa teolliselle aurinkovoimalle yksiselitteisesti soveltuvia alueita, kun arvioimiseen tarvitaan varsin yksilöityjä hanke- ja sijaintikohtaisia lähtötietoja: mitä, minne ja miten ollaan suunnittelemassa tarkalleen ottaen? Tämän selvityksen perusteella maakuntakaava ei ole mittakaavaltaan eikä aikataulultaan sopiva maankäytön suunnittelun taso ohjaamaan näitä vaikutuksiltaankin paikallistason hankkeita. Reunaehtoja voimassa oleva maakuntakaavamme asettaa erityisesti ympäristö- ja maisemanäkökulmien sekä vesien hallinnan huomioimisesta. Tarkkojen tietotarpeiden takia teemaa ohjataan silti tarkoituksenmukaisimmin kunnissa, kuntakaavoituksen ja -luvituksen sekä ely-keskusten YVA-menettelyn tasoilla.
