Alueellinen yhteistyö toimii Varsinais-Suomessa
Viimeisten vuosien aikana viranomaisten välinen yhteistyö on kehittynyt ja korostunut. Elinvoimatoimintojen osalla yhteistyötä on tehty pitkään, mutta mm. nopeat muutokset elinkeinoelämässä ovat asettaneet uusia vaatimuksia viranomaisten väliselle yhteistyölle.
Parhaimmillaan viranomaisten yhteistyö perustuu luottamukseen ja yhteisen haasteen ratkaisemiseen. Hyvä mittari sille miten alueellinen yhteistyö toimii, on se, miten alueella pystytään käsittelemään vaikeita asioita. Yksi hyvä esimerkki vaikeita asioista, joissa Varsinais-Suomi näyttänyt muille esimerkkiä, ovat negatiiviset isot muutokset maakunnan elinkeinorakenteessa. 2000-luvun suurin muutos on ollut Nokian tehtaiden ja muutama vuosi myöhemmin Microsoftin toimintojen alasajo Salossa.
Se mitä Salossa on viimeisen kymmenen vuoden aikana tapahtunut, voidaan nähdä olevan hyvä esimerkki siitä miten eri tahojen yhteistyöllä Salosta ja sen ympäristöstä on tullut jälleen houkutteleva alue niin kansalaisille kuin yrityksille. Salossa pystyttiin tarjoamaan Nokiasta irtisanotuille yksilöllisempiä palveluja kuin normaalissa tilanteessa. Palveluiden organisoinnissa auttoivat huomattavasti Euroopan Globalisaatiorahaston resurssit. Tarvetta oli selvästi normaalista työllisyyden hoitokeinoista myös muunlaisille, uusille ja innovatiivisille keinoille lisätä työllisyyttä.
Salossa onnistuttiin rakentamaan luottamus eri toimijoiden välille. Tärkeää oli myös se, että Salossa paikallinen elinkeinoelämä oli vahvasti sitoutunut rakentamaan uudenlaisen Salon. Tuolloin, aivan kuten kaikissa rakennemuutostilanteissa, eri toimijoiden välinen luottamus on ansaittava ja usein sen rakentaminen edellyttää pitkäjänteistä panostamista yhteistyösuhteisiin.
Jotta voimme ylläpitää valmiutta reagoida niin negatiivisiin kuin myös postiviisiin muutoksiin yhteiskunnassa ja elinkeinoelämässä, meidän kannattaa pyrkiä toimimaan aktiivisesti esimerkiksi maakuntamme kumppanuusfoorumissa.
On hyvä muistaa, että Varsinais-Suomessa olemme onnistuneet reagoimaan myös positiivisiin elinkeinoelämän muutoksiin esimerkiksi Uudenkaupungin autotehtaan kohdalla.
Missä asioissa meidän tulisi terävöittää alueellista yhteistyötä tällä hetkellä Varsinais-Suomessa? Mieleeni tulee kolme eri toisistaan poikkeavaa kokonaisuutta. Ensimmäinen niistä on työllisyyden hoidon tehtävien siirto kuntiin vuoden 2024 lopulla. Työllisyydenhoidon ekosysteemi koostuu yhteyksistä työnantajiin, koulutuspalveluihin, elin- ja asuinympäristöön, sosiaaliturvaan ja terveydenhuoltopalveluihin. Oikea palvelu oikeaan aikaan tukee työelämään etenemistä. Palvelujen tuottamisessa erilaiset yhteistyömallit lähikuntien kanssa mahdollistavat palvelujen tarjoamisen varsinkin pienissä kunnissa.
Toinen kokonaisuus, jossa tarvitaan yhä syvempää yhteistyötä, on ilmastokysymykset. Varsinais-Suomi on tässäkin edelläkävijä mm. siksi, että meillä on toiminut jo muutaman vuoden maakunnan yhteistyöryhmän alainen ilmastovastuujaosto. Sen tehtävä on mm. valmistella ja kehittää maakunnallista ilmastopolitiikkaa, aktivoida eri alojen toimijoita osallistumaan ilmastopositiivisten ratkaisujen ja toimintamallien kehittämiseen ja käyttöönottoon sekä edistää maakuntaohjelman toteuttamista ilmastonmuutokseen liittyvissä asioissa.
Kolmas tässä esille nostettava yhteistyön alusta on Saaristomeri. Saaristomeri on ainutlaatuinen veden ja saarten mosaiikki, joka on altis mm. rehevöitymiselle. Tämä on seurausta vesien mataluudesta, saarten suuren määrän aiheuttamasta sokkeloisuudesta, ja veden vähäisestä vaihtuvuudesta. Saaristomeri onkin rehevöitynyt ravinnekuormituksen seurauksena. Ratkaisut Saaristomeren tilan kohentamiseen vaativat monien eri toimijoiden yhteistyötä.
Olemme Varsinais-Suomessa näyttäneet, että yhteistyö eri toimijoiden niin yksityisten ja julkisten välillä toimii. Yhdessä tekeminen on myös paljon mielekkäämpää ja tehokkaampaa kuin yksin toimiminen.
Hyvää tulevaa kesää!
