Ruissalo 2030 -työpajat avasivat yhteistä keskustelua Ruissalon asukkaiden, yrittäjien ja kehittäjien välillä
Minkälainen olisi unelmiesi tulevaisuuden Ruissalo? Miten Ruissaloa voidaan kehittää ekologisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla? Näihin kysymyksiin haettiin vastauksia kahdessa Ruissalo-aiheisessa tulevaisuustyöpajassa 13. ja 24. marraskuuta.
Yli kolmekymmenpäinen joukko Ruissalon asukkaita, yrittäjiä, yhdistystoimijoita, tutkijoita, kehittäjiä, virkistyskäyttäjiä ja kaupungin työntekijöitä saapui kaikille avoimiin työpajoihin vaihtamaan ajatuksia ja luomaan aiheesta yhteistä suuntaa. Kokonaisuutta lähestyttiin erityisesti kestävän liikkumisen näkökulmasta.
– Ihmiset innostuivat! Työpajoissa syntyi lisää todella hyviä ideoita ja uusia tärkeitä kontakteja yhteisten asioiden edistämiseksi, kommentoi työpajojen yhteisjärjestäjänä ollut Maritta Antoniazzi.
Työpajojen taustalla oli ruissalolaisten asukkaiden ja yrittäjien Maritta Antoniazzin ja Sanna Suomen aloite saaren kestäväksi kehittämiseksi. Varsinais-Suomen liiton toteuttama kestävyys- ja osallisuushanke We make transition! toimi työpajojen fasilitoijana sekä testasi samalla hankkeessa kehitetyn kestävyysmurrosten yhteiskehittämisen menetelmän toimivuutta tilanteessa, jossa yhteistyön aloitteentekijänä ovatkin asukkaat eikä kuntaorganisaatio.
Miten charter-veneet, kauniit vessat ja varhain alkava juoksukausi liittyvät toisiinsa?
Yhteisen keskustelun aloitusaiheeksi valikoitui kestävä liikenne ja liikkuminen Ruissalossa. Rajaus mahdollisti sen, että puhutaan samalla sekä konkretiasta että konkretian kautta isommasta kokonaisuudesta.
Työpajojen pääkysymys: Miten Ruissaloa pystytään käyttämään kestävästi niin, että liikenne aiheuttaa mahdollisimman vähän kuormitusta ja palvelee mahdollisimman hyvin eri käyttäjien tarpeita?
Keskustelu toi eri näkökulmia yhteen. Miten julkista tilaa hallinnoidaan, minkälaista Ruissalossa on asua ja yrittää, mitä tapahtumien aikana ja niiden väleissä tapahtuu ja miten kunkin toiminnassa pystyttäisiin parantamaan luonnonsuojelualueen huomiointia ja sitä, että Ruissalon virkistysmahdollisuudet olisivat mahdollisimman monelle saatavilla?
Keskustelua pohjustettiin ensimmäisessä 13.11. työpajassa alustuksilla: Eetu Sonck Valoniasta tiivisti ekososiaalisesti kestävän liikenteen pääpiirteet ja mahdollisuudet Ruissalossa, Tarja Marsh Turun kaupungilta kertoi Ruissalon huomattavista luontoarvoista ja Maritta Antoniazzi inspiroi Ruissalon liikenteeseen liittyvillä ideoilla. Katso Antoniazzin esitys tästä:
Miten charter-veneet, kauniit vessat ja varhain alkava juoksukausi siis liittyvät toisiinsa?
Vesiliikenne nähtiin Ruissalolle omaleimaiseksi ja tärkeäksi liikkumisen muodoksi, jossa on myös liiketoiminnan mahdollisuuksia. Julkisia vessoja taas tarvitaan, jotta Ruissalossa liikkuessa matkoihin voi käyttää hieman enemmän aikaa kuin yksityisautoillessa menisi. Viihtyvyyden kannalta on tärkeää, että ne ovat kauniita ja sopivat saaren maisemaan. Juoksuharrastajat taas kuluttavat virallisia polkuja auki jo varhain keväällä, jolloin myöhemmin luontoon lähtevien liikkujien on kenties helpompi pysyä polulla ja jättää koskemattomammat luontoalueet riittävän vähälle kulutukselle. Kaikki nämä olivat esiin nousseita osia kestävän liikenteen ja liikkumisen kokonaisuudesta.
– Aihe oli selvästi sellainen, joka herättää positiivisella tavalla tunteita ja mielenkiintoa monissa. Kun asiaa ratkaistaan yhdessä, saadaan paras tulos – ei niin, että jokin taho yksin yrittäisi edistää asiaa, Sanna Suomi summaa työpajan jälkeen.
Kokonaisuuden hahmottuminen auttaa löytämään toimivimmat ratkaisut ja hahmottamaan, ketkä kaikki niiden toteuttamiseen tarvitaan mukaan. Muutokseen tarvitaan eri tahojen yhteistä panosta. Sen aikaan saamiseksi sektorirajat ylittävällä keskustelulla, kuulemisella ja tutustumisella on tärkeä rooli.
Työpajojen tuotokset
Ensimmäisessä työpajassa 13.11. osallistujat tekivät yhteisen tilannekuvan Ruissalon kestävän liikenteen ja liikkumisen tilanteesta. Tilannekuva tehtiin Sitran Tulevaisuuskolmio-harjoituksen avulla. Kuvan ja harjoituksen lähde: Tulevaisuuskolmio – Sitra.
Rakentava ja innostunut keskustelu synnytti kolme yhteistä tuotosta: osallistujien näkökulmien luoman tilannekuvan Ruissalon kestävän liikenteen kehittymisestä, yhteisen ”visiotarinan” toivotusta tulevaisuudesta sekä neljä toimenpideideaa toivotun kehityksen edistämiseksi.
– Vision on tarkoituskin olla ”korkealentoinen”. Visioinnin jälkeen mietitään, mitkä olisivat realistisia ehdotuksia, Sanna Suomi sanoo.
Ideat liittyvät yksityisautoilun vähentämiseen, elämyksellisen vesireittiliikenteen kehittämiseen, kevyen liikenteen ja luontoliikkumisen olosuhteiden parantamiseen sekä julkisen liikenteen uusiin ratkaisuihin.
Asukasaktiivit vievät ideoita eteenpäin tulevissa, muihin teemoihin liittyvissä Ruissalo 2030 -työpajoissa, joihin kutsutaan avoimesti mukaan laaja joukko aiheista kiinnostuneita. Lisätietoa etenemisestä: ma@antongruen.de ja sanna.suomi@sylvisalonen.fi.
Lisäksi Ruissalo-yhdistys ja Turun kaupunki ovat sopineet aiemmin käytössä olleen Ruissaloon liittyvän vuoropuheluryhmän uudelleen käynnistämisestä.
Työpajojen tuotokset ovat kenen tahansa luettavissa ja keskusteltavissa. Kaikki Ruissalossa kävijät ovatkin tervetulleita pohtimaan tahoillaan tai yhdessä tulevaisuusvision toimivuutta.
We make transition! -hankkeen fasilitointikokeilu aloitteen parissa loppuu, mutta hanke toivottaa iloa ja onnistumisia yhteiseen työhön kestävästi kehittyvän Ruissalon vaalimisessa! Uskomme, että yhteisen tulevaisuuskeskustelun ja rohkean kestävyystoimijuuden tärkeys vain korostuu jatkossa.
Katso työpajojen tuotokset tästä:
Lisätietoja työpajoista
