Miten kääntää yhteinen innostus pitkäjänteiseksi toiminnaksi? Webinaarissa vedettiin yhteen oppeja Varsinais-Suomen murrosareenapiloteista
Miten asukkaat saadaan mukaan kunnan ilmasto- ja luontotyöhön? Entä miten yhdistykset ja asukkaat voivat yhteistyöllä tehdä kokoaan suurempaa paikallista kestävyystyötä? Minkälaista muutosvoimaa löytyy yhteisöistä?
Näitä teemoja pohdittiin We make transition! -hankkeen (2023–2025) oppeja kokoavassa Varsinais-Suomen toteutuksen päätöswebinaarissa keskiviikkona 19.11. Tilaisuus koostui kahdesta osasta: pilottikuntien kuntaedustajien keskustelusta ja hankkeen julkaisujen esittelystä.
Hanketta toteutettiin Varsinais-Suomessa erityisesti pilottipaikkakunnilla Kemiönsaaressa ja Uudessakaupungissa, missä toteutettiin vuosien 2023–2025 aikana murrosareenoja eli paikallisia yhdessä kehittämisen sarjoja kestävyyden edistämiseksi. Ne kokosivat kohdepaikkakunnan yhdistys-, järjestö-, asukas- ja yritystoimijoita sekä kuntaorganisaation työntekijöitä yhteen luomaan ratkaisuja käsiteltäväksi valittuun kestävyyshaasteeseen. Uudessakaupungissa aiheena oli asukaslähtöinen luonnon monimuotoisuuden edistäminen ja Kemiönsaaressa kestävä tulevaisuus nuorille ja nuorten kanssa. Lisäksi projekti tuki murrosareena-menetelmän käyttöä pienemmässä mittakaavassa Raisiossa ja Turun Ruissalossa.
Mitä pilottikunnissa opittiin kestävyysyhteistyöstä?
Projektikoordinaattori Henna Salminen haastatteli webinaarissa projektin pilottipaikkakuntien yhteyshenkilöitä Kemiönsaaren hyvinvointijohtaja Bo-Eric Ahlgrenia ja Uudenkaupungin suunnittelija Sonja Stenmania. Keskustelussa reflektoitiin niin onnistumisia kuin oppejakin.
Molemmilla paikkakunnilla murrosareenatyöpajat koettiin innostaviksi ja onnistuneiksi. Erityisen innostavaa oli ihmisten yhteen tuominen ja asioista keskusteleminen hyvässä ilmapiirissä. Onnistumista edesauttoivat ennen työpajoja taustakartoituksena toteutetut ryhmäkeskustelut ja toimijakartoitukset.
– Oli hienoa seurata sitä, miten ihmiset sitoutuivat prosessiin ja olivat yhteisellä asialla, Ahlgren kiteytti yhdeksi murrosareenan parhaista piirteistä.
Työpajoista syntyneiden ideoiden toteuttamisen tavat erosivat paikkakunnilla hieman: Kemiönsaaressa lähdettiin toteuttamaan monia pieniä toimia pienissä ryhmissä, kun taas Uudessakaupungissa koottiin sekä kunnan että asukkaiden ja yhdistysten edustajista murrostiimi viemään visiota ja toimintaideoita eli murrosagendaa eteenpäin kokonaisuutena.
Vaikka projekti koettiin onnistuneeksi, toteutukseen liittyi myös haasteita. Molemmat haastateltavista kiinnittäisivät enemmän huomiota yhteiskehittämisen nivelkohtiin. Nyt työpajat järjestettiin ennen kesälomia, joten lomalta palatessa niissä syntynyt innostus oli ehtinyt hieman laantua ja osallistujat hajaantua. Haastateltavat katsoivat, että lomien jälkeen syksyllä käytännön toimiin tarttuminen oli haasteellisempaa kuin se olisi ollut heti työpajojen jälkeen.
Vaikeaa oli myös tarvittavien resurssien arvioiminen etukäteen. Menetelmää kokeiltiin pilottina ensimmäistä kertaa, ja sille on myös luonteenomaista, että lopputulosta ei ole ennalta määritelty. Myös ihmisten mukaan saaminen varsinkin pitkäkestoiseen työskentelyyn vaati panostusta.
– Paras tapa saada ihmisiä mukaan on kysyä heiltä suoraan. Tämä toimi Uudessakaupungissa yllättävän hyvin, Stenman reflektoi.
Uudessakaupungissa ideoiden toteutusta koordinoiva murrostiimi koottiin kysymällä muutamia mukana olleita henkilöitä henkilökohtaisesti mukaan.
Menetelmän avulla voidaan paitsi luoda yhteinen suunta ja ideoita, myös synnyttää pitkäjänteisempi verkosto paikallista kestävyysmurrosta edistämään. Lisääntyvän aktiivisuuden ja madaltuvan osallistumiskynnyksen myötä voidaan esimerkiksi saada talkoilijoista tukea kuntien ympäristötyöhön.
–Toivon, että murrosareenatyöpajat tekivät paikkakunnan toimijoita toisilleen tutuiksi ja madalsivat kynnystä osallistua. Lumo-kahvit –tapahtumakonsepti ja Lumorinki-yhteistyömalli toimivat keinoina pitää yllä tätä uutta verkostoa, Stenman summasi.
Murrosareena koettiin menetelmänä melko raskaaksi ja aikaa vaativaksi, mutta sitä on mahdollista soveltaa myös osissa. Yksistäänkin hyödyllisinä työkaluina Sonja Stenman nosti esille prosessin alun teemakeskustelut, jotka mahdollistivat kiireettömän pysähtymisen aiheen äärelle, sekä back-casting -työkalun, joka toimi hyvin visioiden muotoilussa.
Materiaaleja kestävyysmurrosten edistämiseksi
Hankkeessa on tuotettu useita materiaaleja kuntien ja kestävyydestä kiinnostuneiden kansalaistoimijoiden käyttöön.
Webinaarissa Henna Salminen esitteli Opasta osallistavan murrosareena-menetelmän soveltamiseen kuntien kansalaisyhteiskunnan ja pienten yritysten yhteistyön edistämiseksi kestävyystyössä. Se on koko kansainvälisen projektin loppuraportin lyhennetty suomenkielinen versio, joka sisältää murrosareenan keskeiset elementit ja kuvaa, miten murrosareena-menetelmää sovellettiin We make transition! -hankkeessa. Lisäksi saatavilla on tiivistetyt Vaihe vaiheelta -ohjeet, jotka neuvovat prosessin eri vaiheissa. Ohje on suunnattu etenkin kuntaorganisaatioiden ilmasto-, luonto- ja osallisuustyötä tekevien henkilöiden työn tueksi.
Projektityöntekijä Oona Honkanen esitteli Kuntien ja kansalaistoimijoiden kestävyysyhteistyö -julkaisua, joka kokoaa yhteen 12 inspiroivaa esimerkkiä muutoksen edistämisestä. Kooste valottaa kansalaistoimijoiden ja muiden paikallisten toimijoiden, kuten yhdistysten, asukasliikkeiden, säätiöiden ja pienten yritysten muutosroolia ja kuntayhteistyön mahdollisuuksia. Julkaisua voi hyödyntää esimerkiksi omien murrosareenojen pohjavisioiden ideoimisessa tai toisaalta jo tehtävän työn kestävyysnäkökulmien hahmottamisessa ja sanoittamisessa.
Lopuksi kehittämispäällikkö Salla-Maria Lauttamäki Varsinais-Suomen liitosta käänsi katsetta tulevaan ja kertoi osallisuus- ja kestävyysteemojen näkymisestä Varsinais-Suomen strategiassa. Uusi maakuntastrategia voimistaa hyvän tulevaisuuden tavoittelua ja tukee myös osallistavaa työtä kestävyysmurrosten eteen.
We make transition! -hanke päättyy vuoden 2025 lopussa. Koko kansainvälisen hankkeen loppuseminaari järjestettiin Tampereella 26.11.2025.
- Kaikki webinaarissa esitellyt Varsinais-Suomen toteutuksen tuotokset löytyvät kootusti täältä: https://varsinais-suomi.fi/wemaketransition
- Koko kansainvälisen hankkeen julkaisuihin pääset tutustumaan täällä: https://interreg-baltic.eu/project/we-make-transition/
We make transition! on kansainvälinen Itämeren alueen hanke. Varsinais-Suomen liitto toimii hankkeen partnerina ja toteuttaa hanketta kahdella pilottipaikkakunnalla Uudessakaupungissa ja Kemiönsaaressa. Hankkeen liitännäisjäseniä Varsinais-Suomessa ovat Kemiönsaaren kunta, Uudenkaupungin kaupunki, Ukipolis Oy sekä Varsinais-Suomen Kylät ry.
Hankkeen toteutusaika on 1.1.2023-31.12.2025. Hanketta osarahoittaa Euroopan unioni osana Interreg Baltic Sea Region -ohjelmaa.
Artikkelin kirjoitti projektityöntekijä Oona Honkanen.
Lisätietoja
Salla-Maria Lauttamäki
kehittämispäällikkö