Siirry sisältöön
Haku

Varsinais-Suomi vaikuttaa: tammi-helmikuun katsaus

1. Edunvalvonta ja vaikuttaminen

Helsinki–Turku–Tukholma-yhteys tukikelpoiseksi EU-tasolla

EU-maiden liikenneministerit hyväksyivät 15.12. kannan Verkkojen Eurooppa (CEF) -ohjelman tulevalle kaudelle, jossa liikennerahoituksen prioriteettilistalle lisättiin kaksi uutta Suomea koskevaa yhteyttä: Helsinki–Turku–Tukholma ja Tampere–Helsinki–Tallinna. 

Komissio on esittänyt, että rahoitus kohdistuisi pääasiassa EU-maiden rajat ylittäviin liikennehankkeisiin ja sotilaalliseen liikkuvuuteen. Alun perin Suomesta ainoana rajat ylittävänä hankkeena esityksessä mainittiin vain niin sanottu Botnian käytävä eli Oulusta Tornion ja Haaparannan kautta Luulajaan kulkeva yhteys.

Helsinki–Turku–Tukholma-yhteyden selvittämiseen rahoitusta eduskunnalta

Eduskunta hyväksyi vuoden 2026 hyväksymisen yhteydessä 250 000 euron määrärahan Väylävirastolle Helsinki–Turku–Tukholma-välin kiinteän yhteyden selvittämiseksi. Selvitys vahvistaa kokonaiskuvaa ja on luontevaa jatkumoa tällä hallituskaudella jo tehdylle selvitystyölle Merenkurkun kiinteästä yhteydestä ja pohjoisen Suomen raideleveyden muuttamisesta. Varsinais-Suomen liitto on esittänyt kiinteän yhteyden selvityksen käynnistämistä.

Helsinki–Turku–Tukholma-käytävä nousi Liikenne 12 -suunnitelmaan

Valtioneuvoston antoi 18.12. eduskunnalle selonteon valtakunnallisesta liikennejärjestelmäsuunnitelmasta (Liikenne 12) vuosille 2026–2037. Nyt annetulla selonteolla päivitettiin ensimmäistä Liikenne 12 -suunnitelmaa, joka on ollut voimassa vuosille 2021–2032. Selonteko nosti esiin erityisesti huoltovarmuuden, sotilaallisen liikkuvuuden ja TEN-T-verkon kehittämisen.

Varsinais-Suomen tavoite Helsinki–Turku–Tukholma -käytävän tunnistamisesta suunnitelman päivityksessä kansainvälisesti selvitettäväksi yhteydeksi toteutui.

Keskeiset tapaamiset, tilaisuudet ja lausunnot

Joulukuun ja helmikuun aikana käytiin useita edunvalvonnallisesti merkittäviä keskusteluja:

Lisäksi suunnittelujohtaja puhui Väyläviraston Kirjalansalmen ja Hessundinsalmen siltahankkeiden päätöstilaisuudessa 19.1. Paraisilla ja maakuntajohtaja Väyläviraston Turku-Kupittaa-ratahankkeen päätöstilaisuudessa 12.2. Turussa.

Maakunnan kansanedustajaryhmä vieraili 2.2. Turun AMK:n vieraana sekä tapasi työnantajajärjestöjen edustajia. Lisäksi ryhmä keskusteli kokouksessaan 11.2. vihreän vedyn ja ammoniakin investoinneista sekä Suomen sitoutumisesta niihin. Varsinais-Suomen kuntajohtajakokous kokoontui 23.1., keskustelussa olivat EU-monivuotinen rahoituskehys, vaihemaakuntakaava sekä katsaus maakunnan maatalous- ja metsäsektoriin.

Lisäksi liitto antoi alkuvuoden aikana lausunnot muun muassa muutoksista hyvinvointialueiden rahoitukseen sekä kotoutumislakiin, Suomen linjauksista EU:n koheesiopolitiikkaan sekä alueellisen matkailijaveron toteuttamisesta.

2. Strategiset tavoitteet ja aluekehitys

Länsiyhteyden edistäminen ja Nordic Capitals Railway -selvitys

Tuoreiden eduskunnan ja EU-tasolla tehtyjen päätösten ohella keskustelu länsiyhteydestä on vahvistunut loppuvuoden ja alkuvuoden aikana.

Varsinais-Suomen liitto oli mukana Milttonin laatiman Nordic Capitals Railway -raportin julkaisemisessa 12.12., jossa esitetään suurnopeusratayhteyden selvittämistä Helsingin, Tukholman ja Oslon välille. Raportti korostaa hankkeen merkitystä talouskasvulle, työmarkkinoiden laajenemiselle ja Suomen turvallisuudelle. Raportti esiteltiin Ruotsissa elinkeinoelämän ja median vaikuttajille 27.1. Tukholmassa. Raportin tilasivat Turun kaupunki, Varsinais-Suomen liitto, Rakennusteollisuus RT, Ramboll, Turun kauppakamari ja Miltton Group.

Rakennemuutosrahoitusta Vakka-Suomeen

Työ- ja elinkeinoministeriö myönsi tammikuussa 1,5 miljoonan euron erillisrahoituksen Vakka-Suomen äkillisen rakennemuutoksen helpottamiseen. Rahoitus kohdistuu sekä työntekijöiden osaamisen kehittämiseen että alueen yritysten investointi- ja kasvuedellytysten vahvistamiseen. Vakka-Suomen tilanne on ollut Varsinais-Suomen liiton edunvalvonnassa vahvasti esillä koko talven ajan.

3. Kansainvälinen yhteistyö

Kansainväliset tapahtumat ja Euroopan alueverkostot

Varsinais-Suomi oli erittäin aktiivinen eurooppalaisissa alueverkostoissa ja osallistui seuraaviin kokouksiin:

Keskustelujen teemoja olivat mm. alueellinen resilienssi, TEN-T-verkko, turvallisuus, vihreä siirtymä ja rajat ylittävä liikenne.

Tukholman kokouksessa hyväksyttiin poliittinen julistus, joka linjaa pohjoisen Euroopan alueiden vahvempaa koordinaatiota turvallisuuden, kilpailukyvyn ja kestävyyden edistämiseksi. Örebron kokous puolestaan otti omassa julkilausumassaan kantaa Pohjoisen Euroopan strategiseen saavutettavuuteen ja sen vahvistamiseen sekä ehdotti EU:lle alueen strategisten käytävien tunnistamista tulevalla rahoituskaudella, joihin lukeutuu muun muassa Helsinki–Turku–Tukholma-käytävä.

Kansainväliset vierailut

Puolan Podlasian voivodikunnan edustajat vierailivat Varsinais-Suomessa 11.2.

Alueiden välinen yhteistyö

Varsinais-Suomi valmistelee yhteistyötä Ukrainan Kiovan alueen kanssa. Yhteistyökeskusteluja aiheesta jatkettiin 26. helmikuuta alueen toimijoiden kesken.

4. Nuoret ja vaikuttaminen

Vaikuttajakoulu Helsingissä

Vaikuttajakoulu jatkui 10.2. Helsingissä, jossa ohjelmassa olivat:

Vierailuohjelma tarjosi nuorille syvällisen katsauksen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan, kansainväliseen yhteistyöhön ja diplomatiaan.

Lisätietoja:

Malla Rannikko-Laine

Malla Rannikko-Laine

edunvalvontajohtaja

+ 358 40 721 3429

Miika Tiainen

edunvalvonnan erikoissuunnittelija

+358 40 653 4964