Varsinais-Suomi vaikuttaa – marras-joulukuun katsaus
1. Edunvalvonta ja vaikuttaminen
Länsiradan eteneminen
Lokakuun lopussa saavutettiin merkittävä sopu kuntien ja valtion välisissä neuvotteluissa Länsiradan ensimmäisen vaiheen rahoituksesta ja osakassopimuksesta. Ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan rataosuudet Espoo–Lohja, Salo–Hajala ja Nunna–Kupittaa. Hankkeen kustannusarvio on 1,32 miljardia euroa, ja rakentaminen voisi alkaa vuoden 2027 lopulla. Länsirata vahvistaa Etelä-Suomen kasvua, luo yhtenäisen työssäkäyntialueen Turun ja pääkaupunkiseudun välille ja parantaa koko maan kilpailukykyä. Osakassopimus on tällä hetkellä käsittelyssä kuntien valtuustoissa.
Valtion talousarvion täydennykset
Hallitus esitti marraskuussa Varsinais-Suomeen merkittäviä lisäyksiä vuoden 2026 talousarvioon:
- Paimion parantola: 10 miljoonan euron valtuus peruskorjaukseen ja kehittämiseen. Varsinais-Suomen kansanedustajat jättivät aiemmin syksyllä talousarvioaloitteen parantolan kehittämishankkeen rahoituksesta.
- Kupittaan kansi: 3,25 miljoonan euron määräraha toteutuksen edistämiseen.
- Rakennemuutosrahoitus: kaksi miljoonaa euroa äkillisiin rakennemuutoksiin. Varsinais-Suomi tavoittelee rahoitusta Vakka-Suomen tilanteeseen Valmet Automotiven irtisanomisten vuoksi.
Sähköverkon ja vihreän siirtymän edistäminen
Varsinais-Suomen liitto ja Ahvenanmaan maakuntahallitus esittivät kiireellistä selvitystä siitä, miten Ahvenanmaan merituulivoima voidaan liittää Suomen kantaverkkoon. Selvityksen tavoitteena on purkaa lainsäädännön esteet ja varmistaa vihreän siirtymän investointien eteneminen.
Vetoomukset raideliikenteen kehittämiseksi
- Turku–Uusikaupunki-radan sekä Naantalin-radan peruskorjaus: Liitto ja alueen toimijat vaativat joulukuun alussa julkaistussa vetoomuksessa hankkeen nostamista kiireellisten investointien kärkeen. Peruskorjaus tukee huoltovarmuutta, vihreää siirtymää ja lähijunaliikenteen käynnistämistä. Yara Suomi Oy:n Uudenkaupungin tehdas ja satama ovat kriittisiä huoltovarmuudelle ja ruokaturvalle, mikä korostaa ratainvestointien merkitystä. Green North Energy kehittää Naantaliin Suomen ensimmäistä vihreän ammoniakin tuotantolaitosta, jonka logistiikka edellyttää toimivaa raideverkkoa.
- Tampere–Turku–Naantali-lähijunaliikenne: Varsinais-Suomi, Pirkanmaa ja Kanta-Häme sekä alueiden kauppakamarit vetosivat joulukuun alussa liikenne- ja viestintäministeriöön ja vastuuministeriin sen puolesta, että yhteysväli sisällytetään valtion ostoliikenteeseen vuonna 2031. Kunnat ovat valmiita rahoittamaan liikennöinnin itse, mikä parantaisi työvoiman liikkuvuutta ja kilpailukykyä kasvukolmion alueella.
Keskeiset tapaamiset
- Pääministeri Petteri Orpo alusti Varsinais-Suomen maakuntavaltuutetuille valtuuston kokouksessa 8. joulukuuta Varsinais-Suomen merkityksestä osana koko Suomen kasvua. Orpo korosti lisäksi hallituksen tekemiä infrainvestointeja ja satsauksia esimerkiksi meriteollisuuteen, jotka tukevat maakunnan kehitystä.
- Maakuntajohtaja ja suunnittelujohtaja tapasivat 3.11. Maarianhaminassa Ahvenanmaan maakuntahallituksen edustajia, keskusteluissa mm. kiinteä yhteys Ruotsiin ja Ahvenanmaan alueen merituulivoima.
- Maakuntajohtaja ja edunvalvontajohtaja tapasivat 18. marraskuuta työ- ja elinkeinoministeriön edustajia Raumalla.
- Edunvalvontajohtaja oli eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan kuultavana Verkkojen Eurooppa -asetusta käsittelevästä valtioneuvoston U-kirjelmästä 19. marraskuuta. Lisäksi edunvalvonnassa tavattiin marras–joulukuussa mm. useita ministerien erityisavustajia sekä kansanedustajia.
- Kansanedustajaryhmän kokouksissa käsiteltiin mm. metsästyslain muutoksia, sähköveromuutoksia ja datakeskustukea. Lisäksi ryhmä tutustui InFLAMES-lippulaivan ja Suomen Lääkekehityskeskus Oy:n toimintaan.
- Varsinais-Suomen kunnanjohtajat ja kansanedustajat kokoustivat yhdessä eduskunnassa 26. marraskuuta. Aiheena kokouksessa olivat te-uudistuksen kuntataloudelle aiheuttamat paineet, alueellinen junaliikenne sekä kuntien ja valtion suhde eri infran rahoittajina. Lisäksi kunnanjohtajat kävivät joulukuussa lähetekeskustelun maakunnan hallitusohjelmatavoitteista tulevalle vaalikaudelle.
- Varsinais-Suomen liiton kuntakierros käynnistyi Pöytyältä 8. joulukuuta. Kierros vahvistaa liiton vuoropuhelua kuntien kanssa ja tavoitteena on vierailla vuoden aikana jokaisessa Varsinais-Suomen 27 kunnassa.
2. Strategiset tavoitteet ja aluekehitys
TKI-panostusten kasvu
Varsinais-Suomen tutkimus- ja kehittämismenot kasvoivat vuonna 2024 yli 30 %, nousten 718 miljoonaan euroon. Maakunta on matkalla kohti miljardin euron TKI-tasoa ja neljän prosentin osuutta BKT:sta vuoteen 2030 mennessä. Kasvu perustuu yritysten, korkeakoulujen ja julkisten toimijoiden yhteiseen TKI-tiekarttaan.
3. Kansainvälinen yhteistyö
Maakuntajohtaja osallistui 19.11. Brysselissä Euroopan Skandinavian-Välimeren liikennekäytävän (Scan-Med Corridor) vuosifoorumiin ja yhdessä aluekehitysjohtajan kanssa Barcelonassa 20.–21.11. liiton keskeisen EU-edunvalvonnan yhteistyöjärjestön eli Perifeeristen merellisten alueiden liiton (CPMR) yleiskokoukseen. Tapaamisissa korostuivat saavutettavuus, vihreä siirtymä ja alueiden rooli EU:n liikenne- ja ilmastopolitiikassa. Lisäksi Maailmanpankin delegaatio vieraili 7.11. Turussa liiton vieraana.
4. Nuoret ja vaikuttaminen
Vaikuttajakoulu jatkui marraskuussa vierailuilla Ylen ja Turun Sanomien toimituksiin. Nuoret pääsivät tutustumaan median rooliin vaikuttamisessa ja keskustelemaan ajankohtaisista teemoista.
Lisätietoja:
