Nostoja joulukuun maakuntahallituksesta

Maakuntahallitus kokoontui vuoden viimeiseen kokoukseensa 15.12.

Maakuntajohtajan ajankohtainen katsaus

Varsinais-Suomen talous kasvoi vuonna 2024 

Varsinais-Suomen aluetalouden arvonlisäyksen volyymi kasvoi 1,4 % vuonna 2004. Talouskasvua siivitti teollisuustuotanto, jonka arvo kasvoi yhteensä 4,8 %. Myös alkutuotanto kasvoi, mutta palvelualojen arvonlisäys laski 0,3 % vuonna 2024. Verrokkimaakuntiin verrattuna Varsinais-Suomen taloudella meni viime vuonna hyvin, sillä Uudellamaalla arvonlisäys laski 0,2 % ja Pirkanmaalla 0,6 %.

Maakuntakaavoitus etenee kohti luonnoksen nähtäville asettamista 

Vesien tilan parantamiseen ja energia-asioihin keskittyvän vaihemaakuntakaavan valmistelu etenee. Syksyn aikana on järjestetty viranomaisneuvottelu, sidosryhmätapaamisia ja ohjausryhmän kokous. Kaavaluonnos on tarkoitus asettaa nähtäville keväällä 2026. Hallituksen uusin linjaus liittyen tuulivoimaloiden ja asutuksen väliseen vähimmäisetäisyyteen otetaan huomioon valmistelussa. Maakuntahallitukselle esitellään maakuntakaavan suunnittelutilanne ja tulevan kaavaluonnoksen pääasiallinen sisältö.  

Kolme maakuntaa vetoaa Turku-Tampere-välin lähijunaliikenteen puolesta  

Pirkanmaan, Kanta-Hämeen ja Varsinais-Suomen maakunnat vetoavat hallitukseen Tampere–Turku–Naantali-yhteysvälin lähijunaliikenteen puolesta.  Kunnat ovat esittäneet tunnin vuorovälin lähijunaliikennettä, joka korvaisi VR:n 2–3 tunnin vuorovälillä palvelevan kaukojunaliikenteen. Kuntien ehdotus lisää raideliikennettä kasvukolmion kolmannella sivulla ja luo aidon pendelöinti- ja työssäkäyntimahdollisuuden kasvukeskusten välille. Ehdotus on hallituksen linjaaman ostoliikennekehyksen raamien mukainen, eikä se lisää valtion vastuuta ostoliikenteen rahoittamisessa. Maakunnat ja kauppakamarit ovat toimittaneet yhdessä liikenne- ja viestintäministerille vetoomuksen lähijunaliikenteen käynnistämisestä osana valtion vuonna 2031 alkavaa ostoliikennettä.

Varsinais-Suomi kohtaa yhä vakavampia ilmastoriskejä: kuivuus ja rankkasateet uhkaavat maataloutta 

Varsinais-Suomi on yksi Suomen merkittävimmistä maatalouden kuivuusalueista, ja ilmastonmuutoksen seurauksena kuivuudesta aiheutuvat satotappiot voivat lähitulevaisuudessa kasvaa merkittävästi. Samalla rankkasateet voimistuvat ja yleistyvät, ja aiemmin vuosisadassa esiintyneet erityisen voimakkaat sateet voivat 2040-luvulta alkaen toistua jopa kerran vuosikymmenessä, erityisesti rannikkoalueilla. CLIVAS-hankkeen arvion mukaan vaikutukset vaihtelevat kasvilajin, sijainnin ja skenaarion mukaan, ja paikallisille viljelijöille tappiot voivat olla huomattavia. Riskiarvioita tarkennetaan yhdessä paikallisten asiantuntijoiden kanssa, jotta Varsinais-Suomi voi kehittää tehokkaita sopeutumistoimia ilmastonmuutoksen haasteisiin. 

Raportti suosittaa selvitystä Pohjolan pääkaupungit kytkevästä yhteydestä

Turun kaupungin, Varsinais-Suomen liiton, Rakennusteollisuus RT:n, Rambollin, Turun kauppakamarin ja Miltton Groupin tilaama tuore Nordic Capitals Railway – yhdistyneempi Pohjola, vahvempi Eurooppa -raportti nostaa esiin vision suurnopeusjunayhteydestä, joka yhdistäisi Helsingin, Tukholman ja Oslon.

 Hanke voisi raportin mukaan olla kasvumoottori koko Pohjois-Euroopalle sekä huoltovarmuuden vahvistaja. Yhteen kytkeytyvällä alueella asuisi yli seitsemän miljoonaa ihmistä ja hyödyt kumuloituisivat vuosikymmenten aikana dynaamisempien työmarkkinoiden ja kasvavan vuorovaikutuksen kautta. Hanke tukisi EU:n tavoitetta rakentaa pääkaupungit yhdistävä suurnopeusjunaverkosto.

 Raportin keskeinen suositus on, että Suomen, Ruotsin, Norjan ja EU:n komission tulee käynnistää yhteinen selvitys hankkeen strategisista hyödyistä, toteuttamiskelpoisuudesta ja rahoitusmahdollisuuksista.

Lisätiedot ja linkki raporttiin: https://varsinais-suomi.fi/nordic-capitals-railway-yhdistyneempi-pohjola-vahvempi-eurooppa/

Varsinais-Suomi: EU:n liikennerahoitus ei saa jättää Suomea saareksi

Maakuntahallitus merkitsi tiedoksi Varsinais-Suomen liiton asiantuntijalausunnon ja kuulemisen eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnassa EU:n Verkkojen Eurooppa -välinettä (CEF) koskevasta valtioneuvoston kirjelmästä. CEF on EU:n keskeinen rahoitusinstrumentti, jolla tuetaan suuria liikenne- ja infrastruktuurihankkeita.

Lausunnossa Varsinais-Suomen liitto pitää hyvänä CEF-rahoituksen kaksinkertaistumista EU:n budjetissa, mutta huomauttaa rahoituksen painotuksen pelkästään rajat ylittäviin yhteyksiin ja sotilaalliseen liikkuvuuteen vaarantavan Suomen rahoitussaannon. Liitto pitää Suomen kokonaissaannon kannalta kriittisenä, että TEN-T-verkon kansallisesti merkittävien ja eurooppalaista lisäarvoa tuottavien hankkeiden rahoitustukikelpoisuus varmistetaan tarvittaessa Suomen maantieteellisiin erityisolosuhteisiin perustuvalla poikkeuksella. 

Liitto pitää riittämättömänä komission listausta rajat ylittävistä yhteyksistä, jossa Suomen osalta on tunnistettu vain Uumaja-Luulaja-Oulu-yhteys. Lausunto korostaa, että rajat ylittävien yhteyksien liitteeseen tulee lisätä Suomesta Helsinki–Turku–Tukholma-yhteys. Lisäksi lausunnossa todetaan, että CEF:ssä tulee huomioida meriyhteydet ja TEN-T-satamat sekä tarkistaa sotilaallisen liikkuvuuden rahoituskriteerejä niin, että rahoitusta voidaan hyödyntää myös Turun ja Naantalin ydinverkkosatamissa.

Lisätietoja: Edunvalvontajohtaja Malla Rannikko-Laine, p. 040 721 3429, erikoissuunnittelija Miika Tiainen, p. 040 653 4964

Liikennejärjestelmätyössä viedään eteenpäin Varsinais-Suomen ja Turun MAL-kaupunkiseudun kärkitoimia

Liikennejärjestelmätyö on lakisääteistä ja jatkuvaa maakunnan toimijoiden yhteistyötä liikenteen toimivuuden, turvallisuuden ja kestävyyden parantamiseksi. Varsinais-Suomen liitto vetää maakunnan ja Turun MAL-kaupunkiseudun liikennejärjestelmätyötä sekä osallistuu roolissaan laajasti maakunnan liikennejärjestelmän kehittämistä koskevaan yhteistyöhön hanke-, ohjaus- ja yhteistyöryhmien toiminnan kautta.

Vuonna 2026 liikennejärjestelmätyössä edistetään Varsinais-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelman toimenpiteitä (mukaan lukien suuret kärkihankkeet) suunnittelun, yhteistyön ja aktiivisen edunvalvonnan keinoin. Alkuvuonna käynnistetään Turun MAL-kaupunkiseudun tarkentavan liikennejärjestelmäsuunnitelman laadinta rinnakkain jo käynnissä olevan kaupunkiseutusuunnitelman laadinnan kanssa. Suunnitelmassa määritetään tavoitteet, toimenpiteet ja selvitystarpeet tulevien vuosien työhön sekä huomioidaan EU:n TEN-T-asetuksen vaatimukset kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelulle, joihin tulee vastata vuoden 2027 loppuun mennessä. Samalla luodaan pohjaa myös seuraaville MAL-sopimusneuvotteluille.

Lisätietoja: Erikoissuunnittelija Salla Murmann, p. 0407760310

Varsinais-Suomen Ennakointiakatemian toiminta jatkuu vuosina 2026–2030

Maakuntahallitus merkitsi tiedoksi Varsinais-Suomen Ennakointiakatemian uuden sopimuskauden vuosille 2026–2030. Vuodesta 2021 toiminut Ennakointiakatemia on strateginen verkosto, jossa ennakoidaan osaamis- ja koulutustarpeita, työelämän muutoksia ja maakunnan kehityssuuntia osana maakuntastrategian kumppanuustyötä.

Verkostossa ovat mukana mm. alueen korkeakoulut ja toisen asteen oppilaitokset, Turun kauppakamari, Varsinais-Suomen Yrittäjät, Turun kaupunki, Varsinais-Suomen ELY-keskus ja jatkossa Lounais-Suomen elinvoimakeskus. Varsinais-Suomen liitto koordinoi toimintaa, ja sopimuskauden alussa yhteisbudjetti on 30 000 euroa. Maakuntahallitus esittää, että myös työmarkkinaosapuolten osallistuminen Ennakointiakatemian toimintaan mahdollistetaan.

Ennakointia tehdään skenaarioiden, osaamistarpeiden ja tiekarttojen (esim. vihreä siirtymä, tekoäly) avulla sekä työelämäfoorumeissa ja signaalisessioissa, joissa tunnistetaan maakunnalle tärkeitä ilmiöitä ja etsitään käytännön ratkaisuja koulutuksen kehittämiseen.

Lisätietoja: erikoissuunnittelija Esa Högblom, p. 040 776 0310