Edunvalvonta ja yhteistyö
Pidämme huolta Varsinais-Suomen eduista ja vaikutamme päätöksentekoon paikallisesti, kansallisesti ja Euroopan tasolla. Teemme työtä sen eteen, että maakunnan tavoitteet näkyvät hallitusohjelmissa, valtion talousarviossa ja EU:n rahoitusohjelmissa. Edunvalvonta on yhteistyötä: kokoamme yhteen alueen toimijat, rakennamme yhteisiä tavoitteita ja viemme Varsinais-Suomen viestin päättäjille – aina Brysselistä kuntiin.
Vaikuttamistyömme
Varsinais-Suomen liitto edistää aktiivisesti alueen strategista vaikuttamista niin alueellisella, kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla. Alueellisessa vaikuttamistyössä liitto tekee tiivistä yhteistyötä kuntien, korkeakoulujen, yritysten, järjestöjen ja valtion viranomaisten kanssa. Liitto koordinoi muun muassa maakunnan edunvalvojien yhteistyöryhmää ja Saaristomeri-vaikuttajaryhmää sekä hyödyntää maakunnan yhteistyöryhmän ja sen jaostojen asiantuntemusta.
Kansallisessa vaikuttamisessa Varsinais-Suomen liitto valvoo alueen etua valtakunnallisessa päätöksenteossa ja tuo alueen näkökulmaa esiin valtionhallinnossa, ministeriöissä ja eduskunnassa. Yhteistyö vaalipiirin kansanedustajien ja ministereiden kanssa on keskeinen vaikuttamiskanava. Vaikuttamistyö perustuu strategisiin tavoitteisiin, jotka päivitetään vaalikausittain, ja liitto seuraa aktiivisesti lainsäädäntö- ja budjettivalmistelua.
Kansainvälisesti Varsinais-Suomen liitto vaikuttaa etenkin Etelä-Suomen maakuntien ja Itämeren alueen kumppaneiden kanssa tehtävän yhteistyön kautta. Brysselissä liitolla ja Turun kaupungilla on yhteinen toimisto, jonka kautta alueen ääni kuuluu Euroopan unionissa. Tavoitteena on vahvistaa Varsinais-Suomen asemaa EU-ohjelmien valmistelussa ja varmistaa, että EU-rahoitusta saadaan alueen kehittämistarpeisiin.
Vaikuttamisemme väyliä
Varsinais-Suomessa kansanedustajat tekevät aktiivisesti yhteistyötä ja edistävät yhdessä maakunnan hallitusohjelmatavoitteita. Alueen 17 kansanedustajaa muodostavat aktiivisesti toimivan yhteistyöryhmän. Ryhmän puheenjohtajana toimii Pauli Aalto-Setälä (kok.) ja varapuheenjohtajina Vilhelm Junnila (ps.) sekä Saku Nikkanen (sdp.). Varsinais-Suomen liitto koordinoi yhteistyöryhmän tapaamisia.
Kuntajohtajakokous
Varsinais-Suomen kuntajohtajakokous on maakunnan 27 kunnan yhteistyöfoorumi, jonka toimintaa koordinoi Varsinais-Suomen liitto. Kokous kokoaa kuntajohtajat yhteen noin kuuden viikon välein keskustelemaan ajankohtaisista maakunnallisista ja valtakunnallisista kysymyksistä. Tavoitteena on vahvistaa kuntien välistä yhteistyötä, jakaa hyviä käytäntöjä ja edistää yhteisiä ratkaisuja alueen kehittämiseksi.
Varsinais-Suomen vaikuttajakoulu rohkaisee nuoria vaikuttamaan. Koulun on käynyt lähes 200 nuorta, jotka ovat saaneet valmiuksia osallistua yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja keskusteluun. Koulutus on suunnattu yhteiskunnallisista asioista kiinnostuneille nuorille ja opiskelijoille, ja vuoden aikana tutustutaan päätöksentekoon kunnissa, maakunnassa, eduskunnassa ja EU:ssa. Tavoitteena on madaltaa kynnystä vaikuttaa ja innostaa nuoria rakentamaan tulevaisuuden Varsinais-Suomea.
Edunvalvonnan teemat
Varsinais-Suomen edunvalvonnan tavoitteet kytkeytyvät kulloinkin voimassa olevaan hallitusohjelmaan ja sen linjauksiin sekä EU-tason päätöksenteon linjauksiin. Edunvalvonnassa tunnistetaan Varsinais-Suomelle keskeiset kysymykset ja vaikutetaan siihen, että ne huomioidaan päätöksenteossa, lainsäädännössä ja rahoitusratkaisuissa. Työtä tehdään tiiviissä yhteistyössä kuntien, kansanedustajien ja muiden maakunnallisten toimijoiden kanssa.
Saaristomeri on Suomen rannikon huonokuntoisin merialue, jonka rehevöitymistä ei ole vielä onnistuttu pysäyttämään. Huono vedenlaatu näkyy kesäisin sinileväkukintoina ja heikentyneenä meriluontona. Saaristomeri-ohjelma, joka käynnistettiin vuonna 2021 ja jatkuu Orpon hallituskaudella, tähtää ravinnekuormituksen vähentämiseen ja meren tilan pysyvään paranemiseen.
Ohjelman keskeisiä toimia ovat ravinnekierron pilottialueet Aurajoen ja Paimionjoen valuma-alueilla sekä Kemiönsaaressa, ja teknologianeutraalin ravinnekiertotuen käyttöönotto. Tavoitteena on, että Saaristomeri poistuu Itämeren suojelukomission pahimpien kuormittajien listalta vuoteen 2027 mennessä.
Koska 70–80 % ravinnekuormasta on peräisin maataloudesta, ratkaisut löytyvät pitkälti pelloilta. Maatalouden tukipolitiikan uudistamisen avulla ympäristötoimet voidaan kohdentaa alueille, joilla vaikutukset ovat suurimmat. Maatalouden ravinnekiertoa, lannan hyödyntämistä ja maanparannuskeinoja edistämällä voimme yhdessä palauttaa Saaristomeren elinvoiman – ja turvata tulevaisuuden meriluonnon.
Varsinais-Suomen kasvu ja saavutettavuus edellyttävät sujuvaa ja turvallista liikenneverkkoa. Raideliikenteen kehittäminen tukee alueen elinvoimaa, kestävää liikkumista ja koko Etelä-Suomen kasvua. Länsirata, nopea junayhteys Turun ja Helsingin välillä, yhdistää kaupungit yhdeksi 1,5 miljoonan ihmisen työssäkäyntialueeksi. Oikorata ja Turku–Salo-kaksoisraide lyhentävät matka-aikaa noin puolella tunnilla ja tarjoavat vähäpäästöisen vaihtoehdon maantieliikenteelle. Hankkeen suunnittelu etenee Länsirata-hankeyhtiössä, ja rakentaminen on käynnistynyt molemmista päistä. Tavoitteena on, että vaalikaudella 2027–2031 tehdään päätös myös Länsiradan toisen vaiheen eli Lohja-Salo-oikoradan rakentamisesta.
Maakunnallista liikennejärjestelmää täydentää suunnitteilla oleva paikallisjunaliikenne, joka yhdistää Turun, Salon, Loimaan ja Uudenkaupungin yhtenäiseksi työssäkäyntialueeksi. Yhdessä Länsiradan ja paikallisjunien avulla rakennetaan kestävää, sujuvaa ja vetovoimaista Varsinais-Suomea – osana koko Suomen kasvun ja saavutettavuuden verkkoa.
Liikenne – maantieverkko ja saaristoyhteydet
Varsinais-Suomessa on useita tärkeitä maantiehankkeita, joiden toteutus parantaisi liikenteen sujuvuutta, turvallisuutta ja kestävyyttä. E18 Turun kehätie on Suomen tärkeimpiä väyliä, ja sen Raision keskustan tunneli on edennyt rakentamisvaiheeseen. Myös Naantali–Raisio-välin nelikaistaistus on toteutusvalmiudessa ja odottaa rahoituksen varmistumista. Valtatien 8 Laitilan eritasoliittymä ja valtatien 9 Lieto–Aura-nelikaistaistus ovat valmiita käynnistettäväksi heti rahoituksen varmistuttua.
Saaristoliikenteen saavutettavuus on elintärkeää alueen asutukselle ja elinkeinoelämälle – Kirjalansalmen ja Hessundinsalmen siltojen uusimisen jatkoksi Paraistenväylän rakentaminen aloitettiin vuonna 2026. Salon itäinen ohikulkutie puolestaan sujuvoittaa liikennettä ja parantaa yhteyksiä elinkeinoelämän kannalta keskeisille alueille. Yhdessä nämä hankkeet vahvistavat Varsinais-Suomen liikennejärjestelmää ja tukevat koko Suomen kasvua ja huoltovarmuutta.
Varsinais-Suomi on yksi Suomen vahvimmista vienti‑ ja innovaatiokeskittymistä. Maakunnan tavoitteena on vahvistaa sekä nykyisten kärkialojen kilpailukykyä että luoda uusia kasvumahdollisuuksia tutkimuksesta, investoinneista ja yritysekosysteemeistä.
Lääketeollisuus ja terveysteknologia muodostavat yhden alueen pitkäaikaisista vahvuuksista. Varsinais-Suomesta tulee valtaosa koko maan lääkeviennistä, ja alueella toimii kansainvälisesti tunnustettu tutkimus‑ ja yritysverkosto. Tavoitteena on tukea tämän osaamiskeskittymän kehittymistä edelleen sekä edistää tutkimustulosten siirtymistä kaupallisiksi innovaatioiksi.
Meriteollisuus on toinen Varsinais-Suomen keskeinen vientivetoisen kasvun moottori. Turun telakan ympärille rakentunut laaja teollinen klusteri luo työtä ja investointeja ympäri maakuntaa. Tavoitteena on tukea alan vihreää murrosta sekä vahvistaa kotimaisen tuotannon toimintaedellytyksiä.
Vihreä siirtymä läpileikkaa kaikkea alueen elinkeinopolitiikkaa. Varsinais-Suomi tavoittelee edelläkävijyyttä kiertotaloudessa ja bio‑ ja vetytaloudessa. Keskeinen osa maakunnan tavoitteita ovat investoinnit infrastruktuuriin, kuten sähköverkkoon. Näiden avulla vahvistetaan huoltovarmuutta, vähennetään päästöjä ja luodaan uutta vientipotentiaalia.
Varsinais-Suomen elinvoima rakentuu osaavien ihmisten varaan. Positiivinen rakennemuutos ja kasvavat investoinnit erityisesti teknologia‑, meri‑ ja lääketeollisuudessa lisäävät yritysten osaajatarvetta. Samaan aikaan eläköityminen, pienenevät ikäluokat ja työmarkkinoiden kohtaannon haasteet kiristävät kilpailua osaajista.
Varsinais-Suomen tavoitteena on varmistaa, että työnhakijoiden palvelut, yritysten rekrytointitarpeet, koulutusmahdollisuudet ja urapolut kytkeytyvät toisiinsa sujuvasti. Maakunta tavoittelee riittäviä koulutuspaikkoja, joustavia opiskelupolkuja ja korkeakoulujen sekä yritysten syvempää yhteistyötä.
Kansainvälisten osaajien houkuttelu ja kiinnittyminen alueelle edellyttävät sujuvaa lupaprosessia, nopeaa pätevyyksien tunnustamista, kieli‑ ja kotoutumispalvelujen vahvistamista sekä toimivia palveluketjuja yritysten ja työnhakijoiden välille.
TKI-investoinnit tukevat alueen työmarkkinoita laajemmin. Varsinais-Suomi tavoittelee tutkimus- ja kehitysinvestointien kasvua, joka tukee sekä uusia teknologioita että perinteisten vahvojen toimialojen uudistumista.
EU-politiikka – yhteistyötä, rahoitusta ja vaikuttavuutta
Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikka tarjoaa Varsinais-Suomelle välineitä kestävään kasvuun ja kehittämiseen. EU:n ohjelmakaudella 2021–2027 käytössä olevat rakennerahastot (EAKR ja ESR) tukevat elinkeinoja, osaamista ja työllisyyttä. Rahoituksen kansallinen painotus suuntautuu yhä Itä- ja Pohjois-Suomeen, mutta Varsinais-Suomi korostaa tasaisempaa alueellista kohdentamista ja kasvupotentiaalin hyödyntämistä koko maassa.
EU:n määrittämä aluetukijärjestelmä rajaa Etelä- ja Länsi-Suomen, kuten Varsinais-Suomen, alempaan tukiluokkaan, mikä heikentää alueiden kilpailukykyä.
Liikennepolitiikassa TEN-T-verkko ja Verkkojen Eurooppa -ohjelma (CEF2) tuovat rahoitusmahdollisuuksia Turun ja Naantalin satamille, E18-kehätielle sekä Helsingin ja Turun väliselle junayhteydelle.
EU-politiikan kautta Varsinais-Suomi vahvistaa asemaansa osana kestävää, kilpailukykyistä ja yhteen kytkeytyvää Eurooppaa.
