Nostoja maakuntahallituksesta
Maakuntajohtajan ajankohtaiset
Länsiradan rakentaminen päätöksentekoon
Valtio ja kunnat pääsivät 31.10.2025 sopuun Länsiradan ensimmäisen rakentamisvaiheen neuvotteluista. Osakassopimuksen kustannusarvio on 1,32 miljardia euroa, josta kuntien osuus on 33 prosenttia. Rahoitus kattaa rakentamissuunnitelman Espoosta Kupittaalle, uuden radan Espoosta Lohjalle sekä toisen raiteen osuuksille Salo–Hajala ja Nunna–Kupittaa.
Kunnat ovat lisäksi sopineet keskenään toisen vaiheen, Lohja–Salo ja Hajala–Nunna, rahoittamisesta. Länsirata on Suomen suurin infrahanke, joka avaa uuden nopean ja luotettavan yhteyden Turun ja Helsingin välille ja vahvistaa Etelä-Suomen työmarkkinoita. Hanke tukee myös TEN-T-liikenneverkon tavoitteita ja Suomen ilmastotoimia.
Turku–Tampere-välille tavoitellaan lähijunaliikennettä
Turun ja Tampereen ratavälin kunnat ehdottavat, että markkinaehtoisen kaukojunayhteyden rinnalle rakennettaisiin tiheämpi lähijunaliikenne osaksi valtion vuonna 2031 käynnistyvää ostoliikenteen kokonaisuutta. Reitti kulkisi Tampereelta Lempäälän, Akaan, Urjalan, Humppilan, Loimaan, Pöytyän, Auran, Turun, Raision ja Naantalin kautta. Tavoitteena on vahvistaa kasvukolmion pendelöintiä ja liikenteellistä saavutettavuutta.
Yritysten T&K-panostukset voimakkaassa kasvussa
Varsinais-Suomen tutkimus- ja kehittämismenot kasvoivat huomattavasti vuonna 2024. Kasvu johtui pääosin yritysten lisääntyneistä investoinneista, sillä yritysten T&K-menot kasvoivat 153 miljoonalla eurolla. Varsinais-Suomen yritysten panostukset kasvoivat maan toiseksi nopeinta vauhtia, mikä kavensi verrokkimaakuntien etumatkaa selvästi. Myös korkeakoulujen T&K-panostukset jatkoivat nousuaan.
Maakuntien kannanotto EU-komission rahoituskehykseen
Maakuntien liitot ovat hyväksyneet yhteisen kannanoton EU-komission monivuotiseen rahoituskehykseen 2028–2034. Kannanotossa korostetaan koheesiopolitiikan aluelähtöisyyttä, alueellisten erojen huomioimista ja paikallisuuden merkitystä. Maakuntien mukaan koheesiopolitiikan vaikuttavuus syntyy osallisuudesta ja paikallisesta yhteistyöstä. Rahoituksen tulosperusteisuutta pidetään tervetulleena uudistuksena. Joustavuutta halutaan lisätä, mutta koheesiorahoitusta ei tule käyttää kriisirahastona.
Luonnonhoitotyön tulokset ja tulevaisuus Varsinais-Suomessa
Helmi-elinympäristöohjelman erityisavustuksen avulla Varsinais-Suomessa on toteutettu vuosina 2021–2025 yhteensä 24 hanketta, joiden arvo on 1,5 miljoonaa euroa. Hankkeilla on vahvistettu luonnon monimuotoisuutta ja lisätty kuntien, järjestöjen ja muiden toimijoiden välistä yhteistyötä.
Luonnonhoitotyön tarve on edelleen suuri, mutta toimintaympäristö muuttuu ja rahoitus vähenee. Helmi-ohjelma jatkuu vuoteen 2030, mutta kunnille ja järjestöille ei tällä hetkellä ole osoitettu rahoitusta luonnonhoitotöihin.
Varsinais-Suomen strategia 2040+ etenee hyväksyttäväksi – laaja lausunto- ja kommenttikierros huomioitu
Varsinais-Suomen strategian luonnos oli nähtävillä 28.8.–20.10.2025, ja siihen saatiin noin 60 lausuntoa ja kommenttia: yli 50 organisaatiolta sekä asiantuntijoilta ja yksityishenkilöiltä.
Palautteissa strategialuonnosta pidettiin kattavana ja hyvin valmisteltuna. Vision, Varsinais-Suomi on yhteyksien rakentaja, joka kiinnittää Suomen länteen, koettiin olevan sellainen, johon maakunnan eri toimijat voivat kiinnittyä.
Lausunnoissa nostettiin esiin erityisesti seuraavia teemoja, joita on täsmennetty strategiaan:
- pk-yritysten rooli ja yrityskentän monimuotoisuus
- nykyisen väestön työllistymisen tukeminen
- tutkimusekosysteemien vahvistaminen
- liikunnan sekä luonto- ja maaseutumatkailun merkitys
- turvallisuuskäsitteistön tarkentaminen
- kulttuuriympäristön ja kulttuuriperinnön arvostus
- Saaristomeren ainutlaatuisuus
- ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen
- maaseutualueiden merkitys
- SOVA-arvioinnin täydentämistarpeet
Strategiaan tehtiin näiden pohjalta täydennyksiä ja muotoilukorjauksia. Osa lausuntopalautteesta ohjattiin muihin asiakirjoihin, kuten liikennejärjestelmäsuunnitelmaan ja ilmastotiekarttaan, eikä strategiaan lisätty yksittäisiä hankkeita, sillä ne kuuluvat toimeenpanovaiheeseen.
Päivitetty luonnos etenee maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi joulukuussa.
Talousarvio 2026 ja taloussuunnitelma 2026–2028 lähetetään maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi
Talousarvio ja taloussuunnitelma lähetettiin kommentoitavaksi kaikkiin maakunnan 27 kuntaan, joista 13 kuntaa antoi lausuntonsa. Vuoden 2026 talousarvion alijäämäksi arvioidaan 100 633 euroa, mutta tästä huolimatta jäsenkuntien maksuosuuksiin ei esitetä korotuksia. Taloutta tasapainotetaan priorisoinnein ja tarkalla resurssien kohdentamisella.
Maakuntahallitus päätti lähettää talousarvion ja taloussuunnitelman maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi joulukuussa.