Varsinais-Suomen maakuntahallitus kokoontui maanantaina 23.2.2026. Kokouksessa käsiteltiin maakunnan ajankohtaista tilannekuvaa sekä mm. lausuntoja hyvinvointialueiden rahoituksesta, kotoutumislain muuttamisesta ja EU:n tulevasta koheesiopolitiikasta.
Maakuntajohtajan ajankohtainen katsaus
Varsinais-Suomi toimii yhteyksien rakentajana, joka kiinnittää Suomen länteen. Joulukuussa 2025 hyväksytty maakuntastrategia ja -ohjelma ohjaavat maakuntaa kohti vahvempaa, kestävämpää ja kilpailukykyisempää tulevaisuutta. Strategia vastaa ilmastonmuutoksen, teknologisen murroksen ja geopoliittisten muutosten tuomiin haasteisiin, mutta hyödyntää samalla vihreän siirtymän, osaamisperusteisen kasvun ja huoltovarmuuden vahvistamisen mahdollisuuksia.
Työllisyyskehityksen lasku näyttää pysähtyneen
Varsinais-Suomen työllisyysasteen trendiluku oli vuoden 2025 viimeisellä neljänneksellä 72,1 prosenttia, mikä oli hieman koko maan tasoa korkeampi. Maakunnassa jo kahden vuoden ajan jatkunut työllisyysasteen lasku näyttää pysähtyneen vuoden 2025 lopussa. Myös koko maan tasolla työllisyyskehityksen laskussa on havaittavissa hidastumisen merkkejä.
Varsinais-Suomi vahvoilla elinvoimaa mittaavassa EVP-indeksissä
Kuntien elinvoimaa sekä veto- ja pitovoimaa mittaava EVP-indeksi osoittaa aluekehityksen eriytymisen Suomessa. Varsinais-Suomi hyötyy erityisesti Turun seudun vetovoimasta ja vahvoista työmarkkinoista, jotka tukevat maakunnan kilpailukykyä. Maakunnan parhaiten sijoittuneet kunnat kokonaisindeksissä ovat Turku, Kaarina, Naantali ja Raisio.
Länsiyhteydet nousseet kansalliseen ja EU-tason kärkeen
Keskustelu Suomen länsiyhteyksistä on voimistunut ja saanut konkretiaa Helsinki–Turku–Tukholma-yhteyden osalta kansallisen selvitystyön käynnistyminen ja EU-tason rahoitusmahdollisuuksien avautuminen luovat pohjaa liikennekäytävän seuraaville vaiheille. EU:n jäsenmaiden tekemien CEF-linjausten myötä myös Länsiradan asema EU-rahoituksen jaossa on vahvistunut. Kansallisesti Länsiradan osalta on tehty päätökset hankkeen ensimmäisen vaiheen rahoituksesta osakkaiden ja valtion kesken.
Vuoden 2026 keskeiset tavoitteet
Vuonna 2026 Varsinais-Suomen liiton toiminnassa painottuvat länsiyhteyksien edistäminen, kasvumaakuntien välinen yhteistyö, liikenneratkaisujen kehittäminen, maakuntastrategian toimeenpano yhdessä kuntien ja elinkeinoelämän kanssa sekä vihreän siirtymän investointien tukeminen. Lisäksi tavoitteena on vahvistaa maakunnan asemaa EU-rahoituksen kohteena tulevalla rahoituskaudella, parantaa Saaristomeren tilaa konkreettisilla toimilla ja edistää TKI-rahoituksen vaikuttavaa käyttöä.
Lausunto hyvinvointialueiden rahoituksesta: huoli säästöjen kohdentumisesta kasvaville alueille
Maakuntahallitus antoi lausunnon hallituksen esityksestä hyvinvointialueiden rahoitusta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi. Varsinais-Suomen liitto esittää huolensa siitä, että sosiaali- ja terveydenhuollon säästöjä kohdistettaisiin väestöltään kasvaville alueille.
Esityksen mukaan Varsinais-Suomeen kohdistuisi Helsingin jälkeen toiseksi suurin rahoitusvähennys, noin 49 miljoonaa euroa vuoden 2029 tasolla. Liitto korostaa, että hyvinvointialueiden rahoituksen tulee perustua todelliseen palvelutarpeeseen. Väestönkasvu, ikärakenne ja alueelliset erityisolosuhteet on huomioitava täysimääräisesti, eikä säästöjä voida painottaa alueille, joissa palvelutarve kasvaa.
Lausunnossa painotetaan myös saaristoisuuden merkitystä rahoituksen määräytymisessä. Varsinais-Suomessa sijaitsee valtaosa Suomen saaristokuntien väestöstä, ja saariston erityisolosuhteet aiheuttavat merkittäviä lisäkustannuksia sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastuspalveluiden järjestämisessä. Liitto katsoo, että saaristoisuuteen perustuvan rahoituksen tulee kohdentua niille alueille, joissa saaristoisuus tosiasiallisesti lisää palvelujen järjestämisen kustannuksia.
Lausunto kotoutumislain muuttamisesta: kielitaito ja perustaidot turvattava
Maakuntahallitus merkitsi tiedoksi Varsinais-Suomen liiton asiantuntijalausunnon kotoutumislain muuttamisesta. Varsinais-Suomen liitto korostaa, että kotoutumisen tehostaminen ja työllistymisen vahvistaminen ovat kannatettavia tavoitteita, mutta niiden toteuttaminen edellyttää riittävää resursointia ja toimivia palvelupolkuja.
Liitto esittää huolensa siitä, että kotoutumiskoulutuksen ja kielikoulutuksen painopiste kaventuisi liiaksi työvoimapoliittiseksi ohjaukseksi. Lausunnossa painotetaan, että suomen tai ruotsin kielen oppiminen sekä luku- ja kirjoitustaito ovat kotoutumisen perusedellytyksiä, joita tulee turvata iästä ja elämäntilanteesta riippumatta.
Lausunto EU:n koheesiopolitiikasta: alueiden rooli ja investointiluonne keskiössä
Maakuntahallitus merkitsi tiedoksi Varsinais-Suomen liiton asiantuntijalausunnon EU:n koheesiopolitiikan asetusehdotuksista ohjelmakaudelle 2028–2034. Varsinais-Suomen liitto pitää tärkeänä, että koheesiopolitiikan investointiluonne ja pitkän aikavälin aluekehitystavoitteet säilyvät myös tulevalla ohjelmakaudella.
Liitto esittää huolensa siitä, että rahoituksen kokonaismäärä supistuisi samalla, kun koheesiopolitiikalle asetetaan uusia ja laajempia tavoitteita. Lausunnossa korostetaan maakuntien liittojen keskeistä roolia aluekehityksen strategisina toimijoina ja EU-rahoituksen yhteensovittajina.
Varsinais-Suomen liitto painottaa aluelähtöisen priorisoinnin, Interreg -yhteistyön jatkumisen ja vahvan alueellisen toimeenpanokyvyn merkitystä Suomen kasvun ja kilpailukyvyn turvaamisessa.
Maakuntahallitus nimesi edustajat CPMR:n Itämerikomission työryhmiin
Maakuntahallitus päätti nimetä Varsinais‑Suomen liiton edustajat Conference of Peripheral Maritime Regions (CPMR) ‑järjestön Itämerikomission työryhmiin. Nimeämiset vahvistavat Varsinais‑Suomen EU‑tason edunvalvontaa erityisesti liikenteen, meriasioiden sekä ilmasto‑ ja energiakysymysten osalta.
Luottamushenkilöedustajiksi nimettiin
- Elina Ruohonen (KOK) liikenne- ja saavutettavuustyöryhmään
- Sara Koiranen (VAS) meriasioiden työryhmään
- Laura Lähteenmäki‑Ojala (SDP) ilmasto‑ ja energiatyöryhmään.
Lisäksi liitto nimeää työryhmiin viranhaltijaedustajat.
Varsinais‑Suomen liitto on CPMR:n jäsen Itämerikomissiossa (Baltic Sea Commission), joka kokoaa yhteen alueita edistämään yhteisiä näkemyksiä EU‑politiikassa erityisesti aluekehityksen, koheesion ja merellisten kysymysten osalta. Työryhmät seuraavat EU‑kehitystä, valmistelevat politiikkasuosituksia ja tukevat alueiden yhteistä edunvalvontaa EU‑tasolla.
