Siirry sisältöön
Haku

Järjestöfoorumi 2025: Uuden ajan yhteistyö rakentuu ymmärryksestä

Ihmisiä istumassa auditorion etuosassa samalla tasolla olevissa 4-5 hengen pöydissä. Diaesitys taustalla.

Vuoden 2025 Varsinais-Suomen Järjestöfoorumissa kuultiin ja keskusteltiin kuntien ja yhdistysten yhteistyön onnistumisista ja tarpeista. ”Yhteistyön uusi aika” -teemainen foorumi kokosi Liedon kaupungintalolle lähes 70 osallistujaa tiistaina 11. marraskuuta ja päätti järjestöjaoston kuntayhteistyön teemavuoden. Tapahtuma yhdisti ja kohtautti järjestöyhteistyön tekijöitä erilaisista varsinaissuomalaisista järjestöistä, yhdistyksistä ja kunnista.

Tilaisuuden avasivat järjestöjaoston jäsen VOTTY ry:n Ainokaisa Saarisen johdatus yhteistyön uuteen aikaan sekä järjestöjaoston puheenjohtajan, Varsinais-Suomen Kylät ry:n Tauno Linkorannan katsaus kansalaisyhteiskunnan pitkäaikaiseen rooliin suomalaisen hyvinvointivaltion mahdollistajana. Avauksen jälkeen järjestöyhteistyön eri muotoihin syvennyttiin kuulemalla alustuksia kuntien yhdistysyhteistyöstä sekä käymällä niistä vilkasta keskustelua pienryhmissä. Liedon valtuustosalin valtasi innostava puheensorina.

Yhteyshenkilö tunnistaa tarpeet ja keinot

Yhteyshenkilö yhteistyön mahdollistajana -puheenvuorossa Kemiönsaaren kunnan yhdistyskoordinaattori Jill Karlsson kertoi polustaan yhdistyskoordinaattoriksi sekä koordinaattorin roolista paikallisten yhdistysten tukena. Tehtävässä onnistumista tukee se, että koordinaattorilla on omaa kokemusta sekä monista yhdistyksistä että kuntaorganisaation eri yksiköistä.

Koordinaattori toteuttaa yhdistysten toiveita esimerkiksi järjestämällä koulutusta niiden toiminnan tueksi ja mahdollistamalla yhdistysten ja kunnan nuorten kohtaamisia. Lisäksi yhdistykset järjestävät melko itsenäisesti tapahtumia Kemiönsaaressa – esimerkiksi September Openin Taalintehtaalla ja Kevätriehan Kemiön keskustassa.

Yhteisessä keskustelussa osallistujat totesivat yhteisen toiminnan syntyvän ennen kaikkea aktiivisten ihmisten myötä. Yhteyshenkilön tärkeys tunnistettiin. Ajatuksia herätti myös se, että tekemiseen tarvitaan aina rahaa. Lisäksi kaivattiin lisää kohtaamispaikkoja, joissa eri yhdistykset voivat tavata toisiaan.

Sujuvaa yhteistä viestintää

Maskun kunnan hyvinvointijohtaja Maija Leino kertoi puheenvuorossaan kunnan monipuolisesta yhteistyöstä yhdistysten kanssa. Esillä olivat etenkin viestintäyhteistyön muodot.

Yhdeksi tärkeimmistä yhdistysten tukemisen tavoista on tunnistettu yhteistyö viestinnässä ja näkyvyydessä. Masku julkaisee painettua tabloidimuotoista lehtistä, johon yhdistykset saavat lähettää 200 merkin tekstejä. Lisäksi käytössä on kunnan tapahtumakalenteri, johon kuka tahansa voi ilmoittaa tapahtumistaan.

Myös tapahtumia järjestetään ja niistä viestitään yhdessä. Yhteiseen tapahtumatuotantoon on käytössä kunnan tekemä valmis lomake, joka ohjaa yhdistystä jättämään selkeän tapahtumaehdotuksen ja ytimekkäät tiedot. Valmis pohja sujuvoittaa yhteisten tapahtumien järjestämistä ja esimerkiksi eri tapahtumien somepostaukset saadaan tyylikkäästi yhdenmukaisiksi kunnan viestintään.

Yleisöltä Masku sai kiitosta esimerkillisestä yhdistysyhteistyöstä. Keskustelussa annettiin myös vinkki siitä, että viestinnän kehittäminen järjestössä on hyvä tehtävä toimintaa uusin silmin katsoville harjoittelijoille.

Puhuja puhujanpöntössä. Dioilla "Viestintä yhteistyön ytimessä. Varsinais-Suomen järjestöfoorumi 2025". Yleisö katsoo puhujaa.
Maskun kunnan hyvinvointijohtaja Maija Leino kertoi puheenvuorossaan erityisesti viestinnässä yhdistysten kanssa tehtävästä yhteistyöstä.

Tapaamiset ja tarpeenmukaisuus toimivan yhteistyön taustalla

Turun kaupungin kulttuurikoordinaattori Anna Edgren kuvasi alustuksessaan tapoja, joilla kulttuurikoordinoinnissa pystytään hyödyntämään järjestöjen asiantuntemusta.

Yhdistykset ovat toiminnassa tapa saada asioita tapahtumaan. Yhteistyön sujuvuuden varmistamiseksi on tärkeää, että koordinaattori pitää hyviä yhteyksiä kohderyhmään, tapaa yhdistystoimijoita eikä lähesty yhteistyötä liian yleisellä tasolla, ”strategisesta yläkuplasta”. Lisäksi toimiva yhteistyö syntyy, kun asialle on aito tarve.

Tavallisinta yhdistysten kanssa tehtävä yhteistyö on, kun toimintaan tarvitaan tiloja tai sisältöjä. Eräs koordinoinnin tärkeä tehtävä on myös tukea päällekkäisyyksien välttämisessä. Esimerkiksi ensi kesänä lastenkulttuurikeskus Färissä järjestetään ruotsinkielinen lastenleiri, ja koordinoinnilla pystytään huolehtimaan siitä, ettei samalle kohderyhmälle tule päällekkäisiä tapahtumia.

Kulttuurialan toimijoiden keskinäistä yhteistyötä puolestaan edistetään Taidekahvit-verkoston mahdollistamilla tapaamisilla ja vierailuilla toisten alan toimijoiden luona.

Mukaan kaikki, ei vain ennestään tuttuja

Projektikoordinaattori Henna Salminen Varsinais-Suomen liitosta esitteli alustuksessaan kestävyys- ja osallisuushanke We make transition!:issa toteutettuja yhteiskehittämisen prosesseja eli murrosareenoita. Niissä valittuun paikalliseen ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden haasteeseen ideoitiin ratkaisuja yhdessä kunnan, yhdistysten, asukkaiden ja yritysten kesken.

Yhteistyö oli kunnianhimoista alusta loppuun: Prosessien suunnittelu tehtiin murrostiimeissä, joissa oli mukana sekä kunnan että yhdistysten, asukkaiden ja nuorten edustajia. Prosessien työpajaosioihin kutsuttiin iso joukko erilaisia kansalaisyhteiskunnan edustajia, jotka oli tunnistettu kehitettävän aiheen edelläkävijöiksi. Myös prosesseista lopuksi syntyvä toiminta suunniteltiin kunnan ja kaikkien paikallisten yhteisesti toteutettavaksi.

Yhdessä kehittämisellä tavoiteltiin kahta asiaa: Sitä, että valittuun kestävyyshaasteeseen löydettäisiin paras mahdollinen paikallinen ratkaisu ja sitä, että kestävyysmurrokset tapahtuisivat reilusti niin, että kaikki ovat mukana.

Yhteiskehittäminen oli isolle osalle yleisöstä jo tuttua ja arkipäiväistä. Keskustelussa korostettiin, että kehittämisessä tärkeintä on se, että se perustuu aitoon tarpeeseen. Lisäksi yleisö painotti sitä, että mukaan kehittämiseen kutsuttaisiin kaikki eikä vain ennestään tuttuja tahoja. Keskustelussa myös muistutettiin ”dialogihötön” vaarasta – mukaan kutsumisesta ilman todellisia vaikutusmahdollisuuksia. Erityisen tärkeänä pidettiin sitä, että yhteiseen kehittämiseen ja vaikuttamiseen saataisiin mukaan ne, jotka harvemmin osallistuvat tai tulevat tilaisuuksiin.

Ihmisiä istumassa pöytäryhmissä.
Jokaisen alustuksen jälkeen pöytäryhmissä keskusteltiin aiheesta. Keskusteluosioiden päätteeksi tapahtuman moderaattori, järjestöjaoston jäsen Sanna Meska Läntinen tanssin aluekeskuksesta ja Pro Manillasäätiö ry:stä ohjasi yhteistä keskustelua.

Kuntayhteistyön teemavuosi

Erilaisia järjestöjen, yhdistysten ja kuntien yhteistyötapoja esitellyt järjestöfoorumi päätti järjestöjaoston vuoden 2025 kuntayhteistyön teemavuoden. Vuoden aikana on mm. vierailtu kunnissa, edistetty yhdistysohjelmien laatimista ja kerätty tietoa Varsinais-Suomen kuntien kuntayhteistyön käytännöistä.

Kaikki järjestöyhteistyön tueksi tuotetut työkalut ovat kaikkien saatavilla Varsinais-Suomen liiton verkkosivuilla.

Nykyisen järjestöjaostokokoonpanon kausi päättyy vuoden 2025 lopussa. Maakunnan yhteistyöryhmä nimeää uuden jaoston ehdotusten perusteella joulukuussa 2025.

Lisätietoja

Järjestöfoorumi on Varsinais-Suomen maakunnan yhteistyöryhmän järjestöjaoston vuosittain järjestämä avoin tapahtuma, joka on tarkoitettu kaikille järjestötoiminnasta kiinnostuneille.

Lisätietoja järjestöjaostosta: