Eurooppalaisella sektorilla porisee parhaillaan kokoon jotain, josta voi aikanaan tulla aluekehittämisen laiha liemi tai makoisa keitto. Tulevan EU:n rahoitusohjelmakauden valmistelut keskusteluttavat, kun suunnitellaan marssijärjestystä kehittämisrahoituksen jakamiselle: kuka saa ja kuka ei, ja millä perusteella. Alueet, eli suomalaisittain maakunnat, seuraavat keskustelua tiiviisti ja katsovat, että kehittämisen täytyy jatkossakin tapahtua alueiden vahvuudet ja roolit huomioiden. Suomessa kokonaisuutta maustaa ilmoitettu selvitystyö maakuntien liittojen tulevaisuuden tehtävistä.
Vaikka rahoituskuviot ja roolit ovat pöydällä, odotetaan eurooppalaiselta alueidenväliseltä yhteistyöltä samaan aikaan ratkaisuja suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin ja kilpailukykykysymyksiin: digiin, energiaan, kestävyyteen, hyvinvointiin. Maakunnan liitot ovat tässä ratkaisevassa roolissa, kun ne yhdessä alueen muiden toimijoiden kanssa muotoilevat tulevaisuuden suunnan, tuovat tekijät yhteen ja tavoittelevat alueellista kasvua, investointeja, tutkimusta, innovaatioita ja yhteistyötä. Välillä kuitenkin mietityttää, onko keitokseen nyt heitelty sellainen määrä aineksia ja mausteita, että lopputuloksesta on tulossa sekametelisoppa.
Alueen vahvuuden tunnistaminen ja hyödyntäminen tukee innovaatioita ja systeemitason muutosta
Alue- ja paikkaperustainen lähtökohta ei tarkoita alueeseen rajattua katsetta – päinvastoin, aluekehitys on koko ajan kansainvälisempää. Eurooppalaisilla alueilla on jo yli 10 vuoden ajan tunnistettu kullekin alueelle ominaisia kilpailukyky- ja innovaatiovahvuuksia ja pyritty tukemaan niitä niin kutsuttujen alueellisten älykkään erikoistumisen strategioiden ja niihin liittyvien työkalujen kautta. Nämä valinnat ovat asettaneet myös raameja alueilla jaettavalle EU-rahoitukselle. Johtavana ajatuksena strategioissa on innovaatioiden syntyminen alueilla, paikkaperustaisesti – ei ylhäältä (EU:sta tai edes kansalliselta tasolta) käsin määrättynä.
Kun älykkään erikoistumisen kaltaisia EU:n politiikkatavoitteita ja -ohjelmia tuodaan alueille, tarvitaan tulkkia. Suomessa tässä roolissa toimivat maakunnan liitot, jotka koordinoivat muun muassa älykkään erikoistumisen työtä, usein osana maakuntastrategia- tai -ohjelmatyötään. Tulkki on alueellaan ja verkostoissaan myös yhteyksien rakentaja, joka hakee mahdollisuuksia oman maakuntansa toimijoille. Onneksi mm. EU:n alue- ja kaupunkipolitiikan pääosasto DG Regio ja komission tutkimuskeskus tukevat tätä työtä erilaisin tapaamisin, koulutuksin ja keskusteluin. Nämä ovat tärkeitä alustoja, sillä ajoittain monimutkainen käsitteistö ja laaja tehtäväkenttä edellyttävät vertaiskeskustelua ja yhteisen ymmärryksen kasvattamista eri Euroopan kolkista tulevien ammattilaisten kesken.
Omien vahvuuksien tunnistamisen tarkoitus on suunnata yhteisiä resursseja viisaammin yhdessä tunnistettuihin asioihin: ei harrasteta hakuammuntaa. Kärkien ympärille alueille rakentuu vahvoja verkostoja ja ekosysteemejä, jotka tavoittelevat innovaatioita ja uutta yhteistyötä. Näiden kautta on aikaisempaa paremmin mahdollista lähteä viemään ajatusta eteenpäin myös kipeästi tarvittaviin kestävyyteen, hyvinvointiin ja vaikkapa digitaalisuuteen liittyviin systeemitason siirtymiin, transformaatioihin. Varsinais-Suomen kehittäjäfoorumin verkostot ovat oiva paikka tälle työlle ja keskusteluille!
Eurooppalaisesta yhteistyöstä kilpailuetua
Haluamme, että varsinaissuomalainen osaaminen erottuu yhä kirkkaammin kansainvälisillä areenoilla. Hyvinvoinnin edistäminen ja innovaatioyhteistyön kirittäminen tapahtuu luonnikkaasti, kun työskentelemme kumppaneiden kanssa samaan suuntaan.
Varsinais-Suomella on jo vahva asema kansainvälisissä verkostoissa. Osallistumme sekä asiantuntijoiden että luottamushenkilöiden voimin useisiin eurooppalaisiin verkostoihin, joissa edistetään Varsinais-Suomen asemaa ja alueen imagoa, sekä vaikutetaan EU:n strategioihin ja politiikkatoimiin. Kilpailuetumme on erityisesti ruoka-ala sekä merelliset, terveys- ja älykkäät ratkaisut sekä kestävä liiketoiminta, joiden ympärille on luontevaa rakentaa uusia eurooppalaisia kumppanuuksia.
Meillä on kuitenkin sama haaste kuin EU-komission tutkimuskeskuksen tekemän tutkimuksen mukaan reilusti yli puolella eurooppalaisista maakunnista: pidämme yhteistyötä tärkeänä, mutta meillä on parannettavaa työn järjestelmällisyyden ja suunnitelmallisuuden kanssa. Tarkoituksenmukaisen yhteistyön tekeminen kansainvälisesti alkaa yhteistyöstä kotimaakunnassa: meillä on hyvät verkostot olemassa, ne tulee valjastaa entistä suunnitelmallisemmin kansainväliseen yhteistyöhön.
Alueet ja maakunnat ovat kumppanisi
Uskomme vahvasti, että tulevaisuudessa alueiden menestys ei perustu pelkästään omiin vahvuuksiin, vaan myös kykyyn rakentaa pitkäjänteisiä kumppanuuksia muiden eurooppalaisten alueiden kanssa. Kansainvälistymisen tavoitteena pitää olla aktiivinen rooli eurooppalaisissa innovaatioverkostoissa, arvoketjuissa ja investointikumppanuuksissa. Varsinais-Suomen strategian 2040+ vision mukaisesti olemme jo suunnanneet katseen erityisesti pohjoismaisiin aloitteisiin.
Maakunnat voivat olla tukena alueensa toimijoiden kansainvälistymisessä. Verkostot, kumppanuudet ja luottamukseen perustuvat suhteet eivät synny hetkessä, vaan vaativat pitkäjänteistä työtä. Siksi maakunnan liittojen kansainväliset yhteydet, sekä status alueensa edustajina ovat tärkeä voimavara heille, jotka haluavat löytää uusia markkinoita, kumppaneita ja investointeja.
Kannustamme varsinaissuomalaisia toimijoita aktiiviseen ja rohkeaan kansainväliseen yhteistyöhön. Lähde mukaan, näytä mitä täällä osataan ja ”dream big”! Parhaat reseptit syntyvät yhdessä.
Varsinais-Suomen kannalta kyse on ennen kaikkea siitä, miten alueen osaaminen ja vahvuudet voidaan entistä paremmin yhdistää työhön ja yhteisiin ratkaisuihin yhdessä eurooppalaisten kumppaneiden kanssa. Tulevaisuuden kilpailukyky syntyy yhä useammin yhteistyöstä yli alue- ja valtiorajojen. Usein väitetään, että erityisesti raja-alueilla on potentiaalia innovaatioille, koska ne yhdistävät eri maiden osaamista, markkinoita, tutkimuslaitoksia ja yritysverkostoja. Eri maissa sijaitsevien alueiden välillä voi olla merkittäviä yhtäläisyyksiä ja mahdollisuuksia, jotka katoavat valtiotason tarkastelussa.
Salla-Maria Lauttamäki
Huolehdin, että strategiatyömme toteutuu myönteisesti ja tuloksekkaasti! Koordinoin, kehitän, seuraan ja sparraan Varsinais-Suomen maakuntastrategiatyötä, maakuntaohjelmatyötä ja älykkään erikoistumisen strategiatyötä, ja Varsinais-Suomen liiton viraston omaa strategiatyötä.
Vedän liiton sisäistä kumppanuustiimiä ja toimin jäsenenä maakunnan yhteistyöryhmän järjestöjaostossa. Osallistun myös eurooppalaiseen alueidenväliseen innovaatioyhteistyöhön, lääke- ja terveysteknologiaryhmän ja ruokakehittäjäryhmän työhön, sekä ajoittain hankevalmisteluihin ja hanketyöhön.
Sonja Palhus
Pidän yllä alueen yhteyksiä kansainvälisiin kumppaneihin. Vien Varsinais-Suomen viestejä Itämeriyhteistyön ja Euroopan Unionin suuntaan. Tuen alueen toimijoiden kv-työtä ja toivotan kv-vieraat tervetulleiksi Varsinais-Suomeen.
Työskentelen myös Conference of Peripheral and Maritime Regions -järjestön Itämerikomission pääsihteerin sijaisena vuoden 2027 maaliskuuhun saakka.
