EU:n monivuotisen rahoitusohjelman kansallisen hallintomallin ja sisältöjen suunnittelu käy parhaillaan vilkkaana. Suomen osalta kansallisen ja alueellisen kumppanuussuunnitelman (NRPP, National and Regional Partnership Plan) valmistelun koordinoinnista vastaa valtiovarainministeriö tiiviissä yhteistyössä valtioneuvoston kanslian kanssa.
Me Varsinais-Suomen liitossa vaikutamme ja seuraamme aktiivisesti kumppanuussuunnitelman valmistelutyötä pitäen maakunnan tavoitteita esillä. Näemme myös keskeisenä roolinamme huolehtia siitä, että maakunnan yhteistyöryhmän kautta sidosryhmät saavat ajankohtaista tietoa valmistelun tilanteesta. Tähän mennessä kansallinen valmistelu on ollut keskushallintojohtoista ja alueiden rooli vähäinen.
Komission NRPP-asetusehdotuksen mukaan yhden rahaston muodostaminen tarkoittaisi siirtymistä useista ohjelmista yhteen kansalliseen kumppanuussuunnitelmaan. Muutos on kokonaisuudessaan merkittävä. Kumppanuussuunnitelma tulee linjaamaan käytännössä, minkälaista Suomen ja alueiden tulevaisuutta ja hyvinvointia halutaan rakentaa seuraavan seitsenvuotisen rahoituskauden aikana.
Kumppanuussuunnitelman toimenpiteiden tulee edistää talouskasvua vahvistavien investointien syntymistä sekä konkreettisia uudistuksia. Nämä tavoitteet ovat myös Varsinais-Suomen maakunnan kehittymisen kannalta kannatettavia.
Talouspoliittinen ministerivaliokunta on hyväksynyt kumppanuussuunnitelman teemaluvut, jotka ohjaavat rahojen jakautumista, valmistelua sekä toimeenpanon vastuita. Niiden alle suunnitellaan poikkihallinnollisesti kulmakivitoimia, investointikokonaisuuksia sekä uudistuksia. Kulmakivitoimien vähimmäiskoko on 200 miljoonaa euroa (EU-osuus).
Vahvistetut teemaluvut ovat:
- Puhdas siirtymä (energia ja ilmasto), ympäristö ja saavutettavuus
- Maa- ja kalatalous
- TKI, osaaminen ja pk-yritykset
- Turvallisuus, puolustus ja muuttoliike
- Nuoret, sosiaalinen yhteenkuuluvuus, työllisyys, hyvinvointi ja oikeus
Valmistelua joudutaan tekemään vajavaisin tiedoin, sillä EU-tasolla ei ole vielä saatu sopua vuosien 2028–2034 rahoituskehyksestä, joten myöskään Suomen saannosta ei ole tietoa. Kansallinen, sidosryhmistä koostuva laajennettu valmisteluryhmä valmistelee kulmakivitoimia, jotka esitellään marraskuun aikana.
Maakuntien liitoilla on keskeinen vastuu alueellisen näkökulman tuomisessa NRPP-valmisteluun muun muassa maakunnan yhteistyöryhmän kautta. Kumppanuussuunnitelman vaikuttavien sisältöjen suunnittelussa on tunnistettava alueiden kehittämisen monimuotoisuus. Alueiden kehittäminen sisältää niin paikallista, maaseudun, saariston, kaupunkien kuin maakunnan kehittämistä, mukaan lukien ylialueellinen ja kansainvälinen näkökulma. Nämä muodostavat luonnollisen kokonaisuuden alueiden kasvun tukemiseksi.
Varsinais-Suomelle on tärkeää saariston ja Saaristomeren huomioiminen kumppanuussuunnitelman erityisalueena, joka mahdollistaisi tuloksekkaan kehittämistyön jatkumisen myös tulevaisuudessa.
Samalla kun valmistelemme kansallisen kumppanuussuunnitelman sisältöjä, tulee varsinaissuomalaisten toimijoiden myös kääntää katseita yhä vahvemmin kansainvälisiin rahoitusohjelmiin, kuten Interreg-ohjelmiin, kilpailukykyrahastoon ja Horisonttiin. Tulevaisuudessa Varsinais-Suomi tulee tarvitsemaan useita rahoituksen tukijalkoja alueen elinvoiman ja kilpailukyvyn edistämiseksi.
Johanna Mattila
Johdan Varsinais-Suomen liiton aluekehittämisen vastuualuetta. Päivittäisessä työssäni edistän yhdessä monialaisen tiimin sekä sidosryhmien kanssa Varsinais-Suomen maakunnan elinvoimaan ja kilpailukykyyn vaikuttavia asioita. Aluekehittämisen työkaluina ovat erilaiset kansalliset ja EU-rahoitusohjelmat.
Vastaan maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) toiminnasta, jonka alaisuudessa toimivat elinkeinojaosto, ilmastovastuujaosto, järjestöjaosto, koulutusjaosto ja maaseutujaosto sekä MYR:n sihteeristö.
Työskentelen laajassa vuorovaikutuksessa jäsenkuntien, eri viranomaisten, elinkeinoelämän ja muiden maakunnan toimijoiden kanssa.

