Pohjoismaisen varautumisen liikennestrategia priorisoi Turun ja Naantalin yhteydet Ruotsiin

Pohjoismainen varautumisen liikennejärjestelmästrategia nostaa Turun ja Naantalin kautta kulkevan Ruotsin-yhteyden osaksi Pohjoismaiden keskeistä varautumisen liikenneverkkoa. Yksi strategian neljästä priorisoidusta liikennekäytävästä yhdistää Norjan ja Ruotsin Suomen länsirannikolle Tukholman sekä Hangon, Turun ja Naantalin kautta.
Varsinais-Suomen kannalta olennaista on, ettei strateginen yhteys pääty satamiin. Joukkojen, kaluston ja tavaravirtojen kuljettaminen edellyttää toimivia jatkoyhteyksiä ja riittävää logistista kapasiteettia muualle Suomeen. Varsinais-Suomi on nostanut esiin erityisesti E18 Turun kehätien kehittämisen sekä satamien ja niiden takamaayhteyksien kapasiteetin vahvistamisen. Pohjoismaisen strategian tunnistama länsiyhteys tulisi näkyä jatkossa myös Suomen liikennejärjestelmän investointiprioriteeteissa ja EU-rahoituksen hyödyntämisessä.

Varsinais-Suomen työllisyysaste kääntyi kasvuun

Varsinais-Suomen työllisyysaste oli vuoden 2026 kolmannella neljänneksellä 78,8 prosenttia. Työllisyysaste kasvoi 2,9 prosenttiyksikköä vuotta aiemmasta, ja kehitystrendi kääntyi selvään kasvuun. Työvoimatutkimuksen mukaan Varsinais-Suomessa oli 241 000 työllistä, mikä on mittaushistorian korkein määrä.
Alueellisiin työvoimatutkimuksen lukuihin liittyy otospohjaisuuden vuoksi epävarmuutta, mutta tuoreimmat tiedot viittaavat selkeään käänteeseen työllisyyskehityksessä. Yritysten liikevaihdon kasvu vahvistui Varsinais-Suomessa jo vuoden 2025 lopulla, ja työllisyyskehitys näyttää seuraavan myönteistä suhdannekehitystä viiveellä.

Varsinais-Suomen vienti vahvassa kasvussa

Varsinais-Suomen tavaraviennin arvo oli vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla 5,7 miljardia euroa, mikä oli Suomen maakunnista toiseksi korkein luku. Vienti kasvoi 110 prosenttia edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna.

Poikkeuksellisen voimakasta kasvua selittävät kuitenkin merkittävästi Meyer Turkun risteilijöiden luovutusajankohdat. Vuonna 2025 aluksen luovutus kirjautui heinäkuulle, kun vuonna 2026 luovutus tapahtui jo kesäkuussa. Siksi koko vuoden viennin kasvuvauhti ei tule olemaan yhtä voimakas.

EU:n tulevan rahoituskauden kumppanuussuunnitelman valmistelu etenee

EU:n rahoituskauden 2028–2034 kansallisen ja alueellisen kumppanuussuunnitelman valmistelu etenee. Uudistus on merkittävä, sillä nykyisiä EU:n rahastoja ollaan kokoamassa yhden kansallisen kumppanuussuunnitelman alle. Valmistelu vaikuttaa siihen, millaisiin investointeihin, uudistuksiin ja aluekehittämisen tavoitteisiin EU-rahoitusta Suomessa tulevalla seitsemänvuotisella kaudella suunnataan.

Varsinais-Suomen liitto seuraa valmistelua ja vaikuttaa siihen aktiivisesti, jotta alueiden tarpeet, vahvuudet ja rooli rahoituksen kohdentamisessa huomioidaan. Maakuntien liitoilla on keskeinen tehtävä alueellisen näkökulman tuomisessa valmisteluun, ja maakuntien yhteisiä ehdotuksia valmistellaan parhaillaan. Yhtenä alueellisena erityispiirteenä esitämme Saaristomeren valuma- alueen nostamista strategiseksi erityisalueeksi Suomen kansallisessa ja alueellisessa kumppanuussuunnitelmassa vuosille 2028–2034.

Varsinais-Suomen seuraavassa EAKR-haussa painotetaan TKI-toimintaa, energiaa ja kiertotaloutta

Varsinais-Suomen seuraava EAKR-rahoitushaku on suunnitteilla alkuvuodelle 2027. Haussa on käytettävissä noin miljoona euroa, ja sen painopisteinä ovat TKI-toiminta, energia ja kiertotalous. Rahoituksella tuetaan samalla Varsinais-Suomen strategian 2040+ tavoitteiden toteuttamista. Tarkemmista hakuehdoista, aikataulusta ja hakemisesta viestitään ennen haun avautumista.

Turun lentoyhteyksien kehittämiseen valmistellaan maakunnallista yhteistyötä

Turun kansainvälisiä lentoyhteyksiä halutaan vahvistaa maakunnallisella yhteistyöllä. Varsinais-Suomen liiton vuoden 2027 talousarvioesitykseen sisältyy tähän 300 000 euron varaus. Yhteistyön toteutuminen edellyttää kuitenkin vielä kuntien yhteistä tahtotilaa lentoyhteyksien kehittämiseen sekä sopimista yhteistyömallista ja rahoituksesta. Lopullisesti talousarviosta päättää maakuntavaltuusto joulukuussa.

Liikenneturvallisuus tarvitsee myös riittävää väylärahoitusta

Liikennekuolemien ja vakavien loukkaantumisten vähentäminen vaatii turvallisuustyön lisäksi riittävää ja pitkäjänteistä rahoitusta liikenneverkon kunnossapitoon ja kehittämiseen. Tätä Varsinais-Suomen liitto korostaa lausunnossaan valtakunnallisesta liikenneturvallisuusstrategiasta vuosille 2027–2031.

Liitto pitää liikennekuolemien ja vakavien loukkaantumisten vähentämistä tärkeänä tavoitteena, mutta korostaa, että sen saavuttaminen edellyttää myös konkreettisia toimia liikenneverkolla.
Turvallisuutta parantavat niin päivittäinen kunnossapito kuin liikenneympäristön pitkäjänteinen kehittäminen. Varsinais-Suomessa kehittämistoimia tulisi turvallisuuden ja ruuhkaisuuden perusteella kiirehtiä erityisesti Turun kehätiellä Naantalin ja Raision välillä, Saaristotiellä, valtatiellä 9 Auran kohdalla, valtatiellä 10 Ravattulassa sekä valtatiellä 8 Laitilassa.

Varsinais-Suomen liitto ehdottaa strategiaa täydennettäväksi jalankulkijoiden ja erityisesti lasten liikenneturvallisuuden näkökulmasta. Koulumatkojen turvallisuuteen tulee kiinnittää nykyistä vahvemmin huomiota ja turvalliset koulumatkat huomioida liikenneympäristön suunnittelussa ja kehittämisessä.

Liikenneturvallisuustavoitteiden ja liikenneverkon rahoituksen on kuljettava käsi kädessä.

Uuden saaristolain on vahvistettava saariston elinvoimaa ja varautumista

Uuden saaristolain tulee turvata saaristossa asumisen ja yrittämisen edellytykset sekä tunnistaa nykyistä vahvemmin saariston merkitys huoltovarmuudelle ja varautumiselle.

Varsinais-Suomen liitto pitää saaristolain uudistamista tärkeänä. Saariston elinvoima edellyttää toimivia liikenneyhteyksiä, palveluja ja tietoliikenneyhteyksiä sekä mahdollisuuksia ympärivuotiseen ja monipaikkaiseen asumiseen ja yritystoimintaan.

Liitto korostaa myös saariston kriittisen infrastruktuurin ja varautumisen merkitystä. Yhteysalusliikenteen toimivuus on turvattava myös poikkeusoloissa, ja saariston tietoliikenneyhteyksien toimintavarmuutta on vahvistettava.

Varsinais-Suomen näkökulmasta elinvoimainen saaristo on samalla myös turvallisuus- ja huoltovarmuuskysymys.