Varsinais-Suomen maakuntavaltuusto kokoontui maanantaina 8. kesäkuuta Turussa. Kokouksen keskeisiä aiheita olivat asiantuntijapuheenvuoro merellisestä turvallisuudesta ja huoltovarmuudesta, maakunnan tila -katsaus sekä vuoden 2025 tilinpäätös ja toimintakertomus. Lisäksi valtuuston ajankohtaiskatsauksessa käsiteltiin Varsinais-Suomen yhteisiä hallitusohjelmatavoitteita, joita maakuntajohtaja esitteli.
Rannikkolaivaston esikuntapäällikkö Joutsia: Meriyhteydet keskeisiä huoltovarmuudelle
Rannikkolaivaston esikuntapäällikkö Toni Joutsia painotti maakuntavaltuustossa varautumisen merkitystä turvallisuustilanteessa, jolle on ominaista lisääntynyt jännitteisyys ja vaikea ennakoitavuus. Hän korosti Itämeren ratkaisevaa merkitystä Suomelle: meriliikenne on huoltovarmuuden kannalta välttämätön, ja sen turvaaminen on keskeinen osa kansallista turvallisuutta, myös Varsinais-Suomen rannikko- ja saaristoalueilla.
Nato-jäsenyys, tiivis yhteistyö liittolaisten kanssa sekä vahva tilannekuva ja harjoitustoiminta tukevat Suomen puolustuskykyä. Turvallisuus rakentuu Joutsian mukaan kuitenkin laajasti myös toimivista liikenneyhteyksistä, varasatamista, väestönsuojelusta ja muusta yhteiskunnan kriisinsietokyvystä.
Yleisökeskustelussa esiin nousivat mm. logistiset yhteydet, puolustusyhteistyö sekä merellisen toimintaympäristön riskit. Joutsia totesi, ettei maayhteyksillä voida korvata meriyhteyksiä, mutta yhteyksien monipuolistaminen vahvistaa kokonaisresilienssiä. Hän korosti myös suomalaisten vahvaa sopeutumiskykyä ja kriisinkestävyyttä.
Saaristomeren osalta esiin nousivat viestinnän haasteet, ja Joutsian mukaan viranomaisten tiivis yhteistyö on keskeistä tiedon välittämiseksi nopeasti myös hajanaisessa saaristossa.
Joutsia korosti myös puolustusteollisuuden ja muun teollisuuden yhteistyön merkitystä alueellisen huoltovarmuuden vahvistamisessa sekä kannusti alueen toimijoita tiivistämään yhteistyötä ja verkottumista, jotta osaaminen ja kyvykkyydet saadaan tehokkaammin käyttöön.
Maakunnan tila: Varsinais-Suomen aluekehitys vahvaa mutta ilmastohaasteet vaativat yhä lisätoimia
Varsinais-Suomen liiton tuore Maakunnan tila -katsaus tarkastelee maakunnan kehitystä keväällä 2026. Katsauksessa nousevat esiin maakunnan vahvistunut asema maakuntien EVP-indeksissä, ilmastokehityksen keskeiset haasteet sekä edelleen nopeana jatkuva väestönkasvu.
Varsinais-Suomi nousi jaetulle kakkossijalle EVP-indeksissä
Varsinais-Suomi sijoittuu päivitetyssä maakuntien EVP-indeksissä jaetulle toiselle sijalle yhdessä Pirkanmaan ja Pohjanmaan kanssa. Kaikki kolme maakuntaa saavuttivat 56 pistettä, kun selvässä kärjessä jatkaa Uusimaa.
Maakunnan asema vertailussa on vahvistunut edellisvuodesta, ja pistemäärä kasvoi hienoisesti. Tulos kertoo Varsinais-Suomen vahvasta kehityksestä erityisesti elinvoiman ja vetovoiman näkökulmasta. EVP-indeksi tarkastelee maakuntien kehitystä kokonaisvaltaisesti elinvoiman, vetovoiman ja pitovoiman kautta, ja se on myös Varsinais-Suomen strategian keskeinen seurantaindikaattori.
Tieliikenteen ja maankäyttösektorin ilmastopäästöt haasteena
Varsinais-Suomen ilmastopäästöt ovat pitkällä aikavälillä vähentyneet merkittävästi, mutta haasteita on edelleen. Vuonna 2024 suurin päästölähde oli edelleen tieliikenne, jonka osuus kaikista päästöistä oli noin kolmannes. Myös maatalous muodostaa merkittävän osan maakunnan päästöistä.
Huolta herättää erityisesti metsien hiilitaseen kehitys. Varsinais-Suomen metsät ovat muuttuneet hiilinieluista päästölähteeksi, mikä johtuu siitä, että puuston poistuma on kasvanut suuremmaksi kuin sen kasvu. Samalla turvemaiden hiilinielu on heikentynyt. Kehitys vaikeuttaa ilmastotavoitteiden saavuttamista, vaikka kokonaispäästöt ovatkin vähentyneet.
Väestönkasvu jatkuu Aasiasta tulevan muuttoliikkeen vauhdittamana
Varsinais-Suomen väestönkasvu jatkuu yhä nopeana, vaikka kasvuvauhti on hieman hidastunut viime vuoden huipputasosta. Huhtikuussa 2026 maakunnan asukasluku oli lähes 498 000, ja puolen miljoonan rajan ennakoidaan ylittyvän lähiaikoina. Kasvu keskittyy vahvasti Turun seudulle, jossa erityisesti Turku vetää väestöä.
Väestönkasvu perustuu suurelta osin maahanmuuttoon. Erityisesti Aasiasta tuleva muuttoliike on kasvanut nopeasti ja noussut ensimmäistä kertaa Euroopasta tulevaa maahanmuuttoa suuremmaksi. Euroopasta tuleva maahanmuutto onkin palautumassa lähemmäs normaalitasoa ukrainalaisten maahanmuuton vähentyessä.
Tutustu koko katsaukseen Lounaistiedon sivuilla
Lisätietoja katsauksesta antaa tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen (050 410 2294, antti.vasanen@varsinais-suomi.fi).
Varsinais-Suomen liiton tilikauden 2025 tulos 60 280 euroa ylijäämäinen
Maakuntavaltuusto hyväksyi Varsinais-Suomen liiton vuoden 2025 tilikauden tulokseksi ja ylijäämäksi 60 280 euroa, joka lisätään edellisten vuosien ylijäämään.
Talousarvioon verrattuna tulos on ennakoitua parempi. Tilikauden tulos oli 187 742 euroa arvioitua parempi, sillä talousarviossa alijäämäksi arvioitiin 127 462 euroa.
Säästöä syntyi erityisesti henkilöstökuluissa, jotka toteutuivat alle suunnitellun muun muassa täyttämättä jääneiden vakanssien ja sijaisuuksien vuoksi. Henkilöstötyöpanosta on myös kohdennettu liiton hankkeiden omarahoitusosuuksiin, mikä vähensi henkilöstökuluja mutta lisäsi palvelujen ostoja.
Lisäksi maakuntavaltuusto vahvisti tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden kuntayhtymän hallintoa ja taloutta hoitaneille toimielimille ja viranhaltijoille tilikaudelta 1.1.–31.12.2025.
Lisätietoja: hallintojohtaja Petra Määttänen, p. 041 502 5246
Muut asiat
Maakuntavaltuusto käsitteli myös vastauksen valtuustoaloitteeseen, joka koskee esteettömän kulkusillan säilyttämistä Kurjenrahkan kansallispuistossa.
Aloitteessa esitetään maakunnallisen yhteistyöhankkeen käynnistämistä sillan säilyttämiseksi ja esteettömän liikkumisen turvaamiseksi alueella. Lisäksi aloitteessa korostetaan Kurjenrahkan kansallispuiston merkitystä virkistys- ja matkailukohteena sekä esteettömien luontokohteiden tärkeyttä eri käyttäjäryhmille.
Maakuntahallitus on hyväksynyt vastauksen aloitteeseen, ja asia eteni maakuntavaltuuston käsiteltäväksi.
Uudet valtuustoaloitteet
Perussuomalaisten valtuustoryhmä teki valtuustoaloitteen, joka koskee Paimionjoen ennallistamista, vaelluskalakantojen vahvistamista sekä konkreettisia toimia Saaristomeren tilan parantamiseksi.
