Varsinais-Suomen liiton maakuntahallitus kokoontui maanantaina 18.5.2026. Kokouksessa käytiin läpi maakuntajohtajan ajankohtainen katsaus, päätettiin aluekehitysjohtajan viran täyttämisestä, käsiteltiin vastaus valtuustoaloitteeseen sekä annettiin lausuntoja useisiin Varsinais-Suomea koskeviin valtakunnallisiin valmisteluihin. Lisäksi maakuntahallitus käsitteli ja hyväksyi Varsinais-Suomen hallitusohjelmatavoitteet vaalikaudelle 2027–2031. Hallitusohjelmatavoitteista järjestetään kokouksen jälkeen erillinen tiedotustilaisuus, ja niistä tiedotetaan omassa tiedotteessaan.
Maakuntajohtajan ajankohtaiset
EU ohjelmarahoituksen ja aluetukikartan uudistaminen
Euroopan komissio valmistelee vuosille 2028–2034 uutta monivuotista rahoituskehystä, jossa merkittävä osa EU rahoituksesta kanavoituisi kansallisen ja alueellisen kumppanuussuunnitelman kautta. Uusi malli lisäisi jäsenvaltioiden liikkumavaraa, mutta samalla toimeenpanoa ohjattaisiin aiempaa vahvemmin tulosperusteisesti. Maakuntien tavoitteena on varmistaa alueellisen näkökulman riittävä huomioiminen ja vaikuttaa erityisesti vapaasti kohdennettavan rahoituksen painotuksiin. Samassa yhteydessä valmistellaan myös yritysten investointitukiin vaikuttavan aluetukikartan uudistamista.
Uusi alueidenkäyttölaki valmistelussa
Valmisteilla olevan alueidenkäyttölain tavoitteena on sujuvoittaa kaavoitusta ja selkeyttää sääntelyä muun muassa tuuli ja aurinkovoimarakentamisen osalta. Lakiesitys vahvistaisi ilmastonmuutokseen sopeutumisen huomioimista kaavoituksessa ja keventäisi maakuntakaavan oikeusvaikutuksia. Maakuntien liitot pitävät hyvänä, että valmistelun lähtökohtana on suomalaisen alueidenkäytön suunnittelujärjestelmän perusrakenteen säilyttäminen, mutta lakiesityksessä nähdään edelleen haasteita kaavoituksen sujuvuuden ja vaikutusten arvioinnin osalta.
Kehysriihen päätösten vaikutukset Varsinais-Suomeen
Pääministeri Orpon hallituksen kehysriihen päätöksillä on vaikutuksia myös Varsinais-Suomen kuntiin ja aluekehitykseen. Kuntien peruspalvelujen valtionosuuksiin kohdistuva indeksijarrun korotus heikentää kuntatalouden näkymiä. Liikenteen osalta kehysriihi ei sisältänyt Varsinais-Suomen kannalta uusia merkittäviä päätöksiä, ja maakunnan tavoitteena oleva lähijunaliikenteen käynnistämispäätös edellyttää edelleen aktiivista edunvalvontaa. Lisäksi perusväylänpidon rahoitustason alentaminen kasvattaa korjausvelkaan liittyviä haasteita.
Varsinais-Suomen työllisyyskehitys
Varsinais-Suomen työllisyysasteen kehitys on jatkunut alavireisenä. Vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä työllisyysasteen trendiluku oli 71,5 prosenttia, eikä heikkeneminen ole vielä kääntynyt nousuun. Maakunnan ajankohtaista työllisyystilannetta seurataan ja analysoidaan Lounaistiedon katsauksissa.
Johanna Mattila valittiin uudeksi aluekehitysjohtajaksi
Varsinais-Suomen liiton nykyinen aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio jää eläkkeelle 1.10.2026. Maakuntahallitus päätti valita aluekehitysjohtajan tehtävään FM Johanna Mattilan, joka toimii tällä hetkellä Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen maaseuturyhmän ryhmäpäällikkönä. Mattila on kotoisin Kaarinasta.
Aluekehitysjohtajan avoimeen hakuun saatiin määräaikaan mennessä 36 hakemusta, joista kahdeksan hakijaa kutsuttiin haastatteluun. Aluekehitysjohtajan virka täytetään 17.8.2026 alkaen.
Lausuntoja Varsinais-Suomea koskeviin valmisteluihin
Fosforilannoitusta koskeva asetus
Maakuntahallitus antoi lausunnon maa ja metsätalousministeriölle fosforilannoitusta koskevan valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta. Lausunnossa korostettiin, etteivät fosforiasetukseen tehtävät pysyvät poikkeukset ole kannattavia. Liitto pitää tärkeänä ja välttämättömänä, että mikäli lantapoikkeuksesta tehdään pysyvä, sen soveltaminen rajataan pois Saaristomeren valuma- alueelta asetusehdotuksessa esitetyllä tavalla.
Maakuntahallitus piti tärkeänä, että sääntely tukee Saaristomeren tilan parantamista, mutta mahdollistaa samalla toimivan ja ennakoitavan maatalouden harjoittamisen. Lausunnossa painotettiin ravinteiden tehokasta kierrätystä, lannan siirron edistämistä sekä sitä, että viljelijöille tarjotaan selkeät ja käytännössä toimivat ratkaisut asetuksen toimeenpanoon.
Tilastotuotannon muutokset
Maakuntahallitus antoi lausunnon Tilastokeskuksen suunnittelemista tilastotuotannon supistuksista. Lausunnossa todettiin, että tilastojen karsimisella on merkittäviä vaikutuksia alueelliseen ja kuntatason päätöksentekoon, kehittämistyöhön ja tutkimukseen. Luotettava, vertailukelpoinen ja kattava tilastotuotanto on keskeinen osa kansallista aineetonta kriittistä infrastruktuuria, jonka ylläpitoon on kohdennettava riittävät resurssit.
Maakuntahallitus korosti luotettavan, avoimen ja alueellisesti kattavan tilastotiedon merkitystä tietoperusteiselle päätöksenteolle. Erityisen tärkeänä pidettiin pitkien aikasarjojen säilyttämistä, jotta aluekehitystä voidaan seurata ja arvioida johdonmukaisesti myös pitkällä aikavälillä. Lausunnossa tuotiin esiin huoli siitä, että tilastojen supistaminen heikentää maakuntien ja kuntien mahdollisuuksia ennakoida kehitystä ja kohdentaa toimenpiteitä vaikuttavasti.
Valkoposkihanhea ja merimetsoa koskevat lakimuutokset
Maakuntahallitus antoi lausunnon esityksestä valkoposkihanhea ja merimetsoa koskevien säädösten muuttamiseksi. Lausunnossa pidettiin tärkeänä, että viljelyksille ja kalataloudelle aiheutuvia vahinkoja voidaan ennaltaehkäistä ja hallita nykyistä tehokkaammin.
Samalla maakuntahallitus korosti, että sääntelyn tulee olla selkeää ja ennakoitavaa toiminnanharjoittajille, ja että toimenpiteissä on turvattava lajien suojelutaso. Lausunnossa painotettiin vaikutusten seurantaa, tutkimustiedon hyödyntämistä ja riittäviä resursseja sääntelyn toimeenpanoon, jotta ratkaisut ovat sekä kestäviä että hyväksyttäviä.
Perustuslain ja vaalilain muuttaminen
Maakuntahallitus antoi lausunnon perustuslain ja vaalilain muuttamista koskevasta esityksestä. Lausunnossa ei otettu kantaa vaalialuevaihtoehtojen paremmuusjärjestykseen, mutta korostettiin vaalijärjestelmän selkeyden ja alueellisen edustavuuden merkitystä.
Maakuntahallitus painotti, että vaalijärjestelmän muutosten tulee olla äänestäjien näkökulmasta ymmärrettäviä ja oikeudenmukaisia sekä tukea demokratian toimivuutta eri puolilla maata. Jatkovalmistelussa nähtiin tärkeänä arvioida muutosten vaikutuksia erityisesti alueelliseen edustukseen.
Merialuesuunnitelman päivitystyö etenee
Maakuntahallitus käsitteli Suomen merialuesuunnitelman päivitystyötä ja siihen liittyvää alustavaa luonnosta. Päivitystyössä tarkastellaan merialueiden käytön yhteensovittamista ja kestävää kehitystä sekä eri toimintojen, kuten elinkeinojen, luonnon ja ympäristön näkökulmien huomioimista.
Merialuesuunnitelmaa päivitetään valtakunnallisesti yhteistyössä rannikon maakuntien kesken, ja työ etenee vaiheittain. Päivitystyöhön sisältyy sidosryhmien kuuleminen, ja alustavasta luonnoksesta pyydetään kommentteja kesällä 2026. Varsinainen merialuesuunnitelmaluonnos asetetaan julkisesti nähtäville ja lausuntokierrokselle vuoden 2027 alkupuolella.
Merialuesuunnitelma tukee rannikkoalueiden pitkäjänteistä kehittämistä ja kytkeytyy osaksi alueidenkäytön ja rannikkoalueiden strategista kokonaisuutta. Maakuntahallitus merkitsi päivitystyön tilanteen tiedoksi.
Maakuntahallitus käsitteli vastauksen valtuustoaloitteeseen Kurjenrahkan kansallispuistosta
Maakuntahallitus käsitteli vastauksen perussuomalaisten maakuntavaltuustoryhmän tekemään valtuustoaloitteeseen, joka koskee esteettömän kulkusillan säilyttämistä Kurjenrahkan kansallispuistossa. Aloitteessa esitetään maakunnallisen yhteistyöhankkeen käynnistämistä sillan säilyttämiseksi ja esteettömän liikkumisen turvaamiseksi alueella.
Aloitteessa korostetaan Kurjenrahkan kansallispuiston merkitystä virkistys ja matkailukohteena sekä esteettömien luontokohteiden tärkeyttä eri käyttäjäryhmille. Maakuntahallitus hyväksyi vastauksen valtuustoaloitteeseen esityksen mukaisesti, ja asia etenee seuraavaksi maakuntavaltuuston käsiteltäväksi kesäkuussa.
Varsinais-Suomen liikkumisen ohjauksen toimenpidesuunnitelma hyväksyttiin
Maakuntahallitus hyväksyi Varsinais-Suomen liikkumisen ohjauksen toimenpidesuunnitelman vuosille 2026–2030. Toimenpidesuunnitelma on osa maakunnallista liikennejärjestelmätyötä ja sen tavoitteena on edistää kestävää, sujuvaa ja turvallista liikkumista sekä tukea arjessa tehtäviä liikkumisvalintoja eri puolilla Varsinais-Suomea.
Suunnitelma kokoaa yhteen keskeiset toimenpiteet, joilla vaikutetaan muun muassa liikenteen päästöihin, ihmisten hyvinvointiin ja alueiden saavutettavuuteen. Liikkumisen ohjauksen kehittämisestä ja koordinoinnista Varsinais-Suomen liitossa vastaa Valonia yhteistyössä kuntien ja muiden sidosryhmien kanssa.
