Siirry sisältöön
Haku

Miten Varsinais-Suomen liitto vaikuttaa?

Miten Varsinais-Suomen strategisia tavoitteita edistetään? Kokosimme yhteen Varsinais-Suomen liiton edunvalvontatyön viimeaikaisia ajankohtaisia teemoja elo-syyskuun taitteesta antamaan kokonaiskuvaa. Viime viikkojen aikana liitto on vaikuttanut aktiivisesti maan hallituksen budjettiriiheen, vienyt eteenpäin maakunnan kärkitavoitteita liikenne- ja energia-alan tapaamisissa sekä Eurooppa-foorumin keskusteluissa, joissa on pohdittu Suomen asemaa osana Pohjoismaita ja Eurooppaa.

Budjettiriihestä myönteisiä signaaleja Saaristomerelle

Hallituksen budjettiriihessä saatiin Varsinais-Suomen kannalta merkittävä päätös: puoliväliriihessä päätettyyn ravinnekiertotuen jatkamiseen ja laajentamiseen teknologianeutraaliksi varataan viiden miljoonan euron rahoitus. Tämä tukee Saaristomeren tilan parantamista, joka on yksi maakunnan edunvalvonnan kärkitavoitteista. Lisäksi budjettiriihessä vältettiin useita sopeutuksia, jotka olisivat kohdistuneet kuntien valtionosuuksiin ja korkeakoulurahoitukseen.

Liitto esitti budjettiriihen yhteydessä myös useita alueellisesti merkittäviä hankkeita, kuten Helsinki–Turku–Tukholma-yhteyden esiselvitystä, lähijunaliikenteen pilotointia ja Turkuun suunnitellun naisterveyden edistämiskeskittymän vauhdittamista.

Eurooppa-foorumissa pohjoismaista yhteistyötä ja EU-rahoitusta

Elokuun lopussa Turussa järjestetyssä Eurooppa-foorumissa Varsinais-Suomen liitto nosti esiin Suomen länsiyhteyksien strategisen merkityksen. Varsinais-Suomen ja viiden muun Etelä-Suomen maakunnan järjestämässä paneelikeskustelussa korostettiin, että yhteydet eivät ole vain liikennettä – ne ovat osa kokonaisturvallisuutta, kilpailukykyä ja sosiaalista liikkuvuutta. Maakuntajohtaja Jyri Arponen muistutti, että Varsinais-Suomi toimii luonnollisena sillanrakentajana länteen ja Pohjoismaihin.

Toisessa, Etelä- ja Länsi-Suomen maakuntien järjestämässä paneelissa keskusteltiin EU:n aluekehitysrahoituksen kohdentamisesta komission julkistaman uuden monivuotisen rahoituskehyksen luonnoksen myötä. Esille nousi huoli siitä, että alueet jäävät sivurooliin, ellei vuoropuhelu parlamentin, komission ja alueiden välillä vahvistu. Liitto painotti, että lainsäädäntöä toteutetaan alueilla, ja siksi alueiden ääntä on kuultava.

Tilaisuuksien lisäksi liiton toimijat tapasivat foorumin yhteydessä muun muassa SDP:n puheenjohtajan Antti Lindtmanin, europarlamentaarikko Lukas Mandlin, kansanedustaja Aura Sallan ja Oslo-Tukholma-ratahankkeen toimitusjohtajan Jonas Karlssonin kanssa. Tapaamisissa käsiteltiin muun muassa Suomen kytkeytymistä länteen sekä EU:n uutta monivuotista rahoituskehystä.

Etelä-Suomen maakuntien järjestämässä paneelissa keskusteltiin Suomen kiinteistä yhteyksistä Eurooppaan. Keskustelijoina vasemmalta Päijät-Hämeen maakuntajohtaja Niina Pautola-Mol, Lappeenrannan elinvoimajohtaja Ding Ma, Oslo-Sthlm 2.55 -yhtiön toimitusjohtaja Jonas Karlsson, Vantaan kaupunginjohtaja Pekka Timonen, Varsinais-Suomen maakuntajohtaja Jyri Arponen ja Eduskunnan suuren valiokunnan puheenjohtaja Saara-Sofia Sirén.

Energia ja teollisuus – puhdas siirtymä konkretisoituu

Elinkeinoministeri Sakari Puisto vieraili Naantalissa 15. elokuuta tutustumassa Varsinais-Suomen puhtaan energian ja uudistuvan teollisuuden hankkeisiin. Keskusteluissa käytiin läpi esimerkiksi Green North Energyn vihreän ammoniakin ja Liquid Windin synteettisen metanolin tuotantohankkeet, jotka ovat sijoittumassa Nesteen jalostamoalueelle Naantaliin ja tukevat alueen ja koko Suomen siirtymää kohti hiilineutraalia tulevaisuutta. Liitto pyrkii omalla toiminnallaan edesauttamaan ja verkottamaan hankkeita.

Tapaamisia monessa suunnassa

Elo-syyskuun taitteen aikana liitto on tavannut myös useita muita keskeisiä toimijoita, kuten liikenne- ja viestintäministeriön virkajohtoa, Väyläviraston johtoa, Helsingin pormestari Daniel Sazonovin, eri kansanedustajia sekä EU:n alueiden komitean varsinaissuomalaisia edustajia. Maakuntajohtaja Jyri Arponen osallistui myös maakuntajohtajien yhteistapaamiseen yhdessä liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranteen kanssa.

Tapaamisissa on Varsinais-Suomen liiton puolesta käsitelty muun muassa Länsirataa, E18-kehätien kehittämistä, alueellisen junaliikenteen käynnistämistä, EU-edunvalvontaa ja huoltovarmuuskysymyksiä. Varsinais-Suomen kansanedustajaryhmä kokoontui 1. syyskuuta keskustelemaan järjestöjen toimintaedellytyksistä yhdessä maakunnan yhteistyöryhmän järjestöjaoston kanssa ja 10. syyskuuta Paimion parantolan kehityshankkeen tilanteesta.

10. syyskuuta liitto yhdessä muiden Saaristomeri- ja Itämerityötä tekevien organisaatioiden kanssa järjesti Eduskunnassa Itämeri-kahvilan, jossa vieraili yli 30 kansanedustajaa ja lähes satakunta Eduskunnassa työskentelevää henkilöä yhteensä. Nostimme esiin meren herkkää tilaa ja keinoja esimerkiksi ravinnevalumien vähentämiseksi.

Varsinais-Suomen liiton edunvalvonta jatkuu syksyn mittaan tiiviinä. Käynnistämme maakunnan eri vaikuttajatahojen kanssa yhteistyössä myös maakunnan edunvalvontatavoitteiden päivittämisen tulevaa vaalikautta varten. Voit tutustua maakunnan edunvalvontatavoitteisiin vuosille 2023–2027 täältä.

Eduskunnassa tarjoiltiin kahvin lisäksi Saaristomerisoppaa, jota oli ryyditetty neljän kohdan toimenpidelistalla parempaan meren tilaan.

Länsirata etenee – kuntien päätöksenteko käynnissä

Myös Länsirata-hanke on ottanut kesän aikana konkreettisia askelia eteenpäin. Osakaskunnat ovat saavuttaneet yhteisymmärryksen rahoitusosuuksista ja osakassopimuksesta, ja päätöksenteko etenee kunnissa syksyn aikana. Länsirata muodostaa lounaisen Suomen kestävän liikennejärjestelmän selkärangan ja kytkee Suomen tiiviimmin länteen ja Eurooppaan. Liitto on ollut aktiivisesti mukana neuvotteluissa ja tapaamisissa, joissa on käsitelty hankkeen vaiheistusta, rahoitusta ja strategista merkitystä.

Malla Rannikko-Laine

Malla Rannikko-Laine

edunvalvontajohtaja

+ 358 40 721 3429

Miika Tiainen

edunvalvonnan erikoissuunnittelija

+358 40 653 4964