Yli 70 varsinaissuomalaista päättäjää ja vaikuttajaa kokoontui maanantaina Turussa järjestettyyn Länsirata-iltaan keskustelemaan hankkeen etenemisestä sekä sen merkityksestä Varsinais-Suomen, Suomen ja koko pohjoisen Euroopan saavutettavuudelle. Keskusteluissa korostui näkemys siitä, että Länsirata on paljon enemmän kuin liikennehanke: kyse on investoinnista kasvuun, kilpailukykyyn sekä Suomen länsisuuntaisiin ja eurooppalaisiin yhteyksiin. Keskusteluissa korostui myös Länsiradan rooli osana Helsinki–Turku–Tukholma-yhteyskäytävää ja Pohjoismaiden välisten yhteyksien vahvistamista. Tilaisuuden järjestivät Turun kaupunki, Salon kaupunki, Varsinais-Suomen liitto, Turun kaupunkiseutu, Turun kauppakamari ja Varsinais-Suomen yrittäjät.
Länsirata on investointi tulevaisuuden Suomeen
Tilaisuuden avannut Turun pormestari Piia Elo kannusti tarkastelemaan Länsirataa pelkkää matka-ajan lyhenemistä laajemmasta näkökulmasta. Hänen mukaansa kyse on ennen kaikkea siitä, millaista Suomea ja Eurooppaa rakennamme tulevaisuudessa: miten Turku, Helsinki ja Tampere kytkeytyvät toisiinsa, miten osaaminen ja työvoima liikkuvat ja miten Varsinais-Suomi avautuu entistä vahvemmin maailmalle.
– Kyse on visiosta siitä, miten Suomi liittyy osaksi Eurooppaa, Elo totesi.
Myös Länsirata Oy:n toimitusjohtaja Pekka Ottavainen korosti hankkeen merkitystä laajempana yhteys- ja kasvuhankkeena. Parempi saavutettavuus vahvistaa alueen elinvoimaa, tehostaa maankäyttöä, kasvattaa ostovoimaa ja luo edellytyksiä uusille investoinneille.
Ottavainen toi tilaisuuteen ajankohtaisen katsauksen Suomen suurimman raideratainvestoinnin etenemisestä. Suunnittelu on jo pitkällä, ja katse on siirtymässä toteutukseen: esirakentamisen on määrä alkaa vuonna 2027 ja laajempien rakennustöiden vuonna 2028.
Ottavaisen mukaan hankkeen täysi potentiaali saavutetaan vasta, kun yhteys rakennetaan kokonaisuudessaan Turkuun asti.
– Jotta kaikki hyödyt saadaan ulosmitattua, on Lohjan ja Salon väli syytä rakentaa. Se tuo toiminnalliset ja taloudelliset hyödyt selvästi esiin.
Kansanedustaja ja talousvaliokunnan puheenjohtaja Vilhelm Junnila muistutti, että Varsinais-Suomessa on totuttu katsomaan länteen niin kaupankäynnin, sijainnin kuin muuttuneen turvallisuusympäristön näkökulmasta. Hänen mukaansa Länsirata vahvistaa Suomen kiinnittymistä länteen ja tuo Varsinais-Suomen osaamisen entistä paremmin koko Suomen hyödyksi.
Junnila korosti, että hanketta tulee tarkastella vuosikymmenten aikajänteellä.
– Kun kunnat ovat valmiita näin poikkeukselliseen investointiin, tulisi myös valtion osoittaa pitkäjänteisyyttä.
EU-rahoitus ja yhteinen kansallinen näkemys nousivat keskusteluun
Illan ensimmäisessä paneelissa tarkasteltiin EU:n liikenneinfrastruktuurirahoituksen mahdollisuuksia seuraavalla EU:n rahoituskaudella. Keskusteluun osallistuivat maakuntajohtaja Jyri Arponen, kansanedustaja Timo Furuholm ja Länsirata Oy:n toimitusjohtaja Pekka Ottavainen.
Paneelissa korostettiin, että menestyminen kilpailussa eurooppalaisesta liikenneinfrastruktuurirahoituksesta edellyttää Suomelta yhteistä visiota ja vahvaa kansallista sitoutumista hankkeisiin. Länsiradan nähtiin olevan hyvässä asemassa hyödyntämään tulevaa EU-rahoitusta.
Arponen muistutti, että Länsiradan merkitys on tunnistettu myös eurooppalaisella tasolla.
– EU:n maaraportissa Länsirata oli ainoa esiin nostettu suomalainen hanke. Sen merkitys tunnistetaan myös EU-tasolla.
Furuholm peräänkuulutti nykyistä kunnianhimoisempaa ja tavoitteellisempaa, visiopohjaista vaikuttamista Euroopassa liikennepolitiikan kysymyksissä.
– Suomen tarina Brysselissä on ollut huono. Olemme olleet liian nöyriä.
Elinkeinoelämä näkee Länsiradan kasvun mahdollistajana
Illan toisessa paneelissa Länsirataa tarkasteltiin elinkeinoelämän, kuntien ja kaupunkiseudun näkökulmasta. Keskusteluun osallistuivat Turun kauppakamarin toimitusjohtaja Kaisa Leiwo, Varsinais-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jutta Wirén, Turun kaupunkiseudun seutujohtaja Jukka Vornanen sekä Salon kaupungin elinvoimajohtaja Mika Mannervesi.
Keskustelussa korostui näkemys siitä, että hanke tukee alueen kasvua, laajentaa työmarkkina-aluetta sekä vahvistaa vetovoimaa yritysten, investointien ja osaavan työvoiman näkökulmasta. Länsiradan nähtiin olevan keskeinen osa Suomen kasvukolmiota ja tulevaisuuden saavutettavuutta.
– Kasvu tulee lännestä. Länsirata nähdään yritysten vastauksissa paitsi saavutettavuus- myös kasvuinvestointina, Leiwo kertoi.
– Tekemättä jättämisellä on suurempi hinta kuin investoinnin kustannuksella, Wirén totesi.
Mannervesi arvioi Länsiradan vahvistavan Salon seudun työssäkäyntimahdollisuuksia, investointien houkuttelevuutta ja alueen kykyä vastata tulevaisuuden muutoksiin.
Paneelissa muistutettiin myös siitä, että kasvavien kaupunkiseutujen välisiin ja sisäisiin yhteyksiin panostaminen on edellytys koko Suomen kilpailukyvyn vahvistamiselle.
– Kyse ei ole pelkästään tulevan kasvun synnyttämisestä, vaan myös siitä, miten saamme liikennejärjestelmän nykytilan toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla, Vornanen korosti.
Yhteinen viesti: suunnitelmista on siirryttävä rakentamiseen
Myös yleisökeskustelussa nousi esiin Länsiradan merkitys osana laajempaa pohjoismaista ja eurooppalaista yhteysverkkoa. Useissa puheenvuoroissa korostettiin, että Suomen on kyettävä rakentamaan yhteinen näkemys siitä, millaisia yhteyksiä ja kasvua tulevaisuudessa tavoitellaan.
Illan keskusteluissa toistui sama viesti eri näkökulmista: Länsiradan tulee edetä suunnitelmista rakentamiseen, eikä ensimmäinen vaihe saa jäädä hankkeen päätepisteeksi.
Kansanedustaja Vilhelm Junnila tiivisti keskustelun keskeisen ajatuksen:
– Kyse on tulevaisuuden yhteyskäytävistä, joiden ensiaskeleita otetaan nyt.
