Kuulumisia elokuun maakuntahallituksesta
Varsinais-Suomessa sitoudutaan ilmastotavoitteisiin
Varsinais-Suomen liitto lausui luonnoksista kansalliseksi energia- ja ilmastostrategiaksi sekä kesipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmaksi. Ilmastopolitiikan tärkeimmät kansalliset asiakirjat, energia- ja ilmastostrategia sekä keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma, päivitetään hallituskausittain. Asiakirjojen taustaksi on VTT:n johdolla laadittu tulevaisuusskenaariot päästöjen ja poistumien kehityksestä aina vuoteen 2050 asti.
Päästöjen ja poistumien kokonaistase haastava
Skenaarioiden mukaan päästökauppasektorin eli ennen muuta energia-alan ja teollisuuden nopea ja myönteinen kehitys jatkuu edelleen ja päästöt laskevat lähes olemattomiksi. Niin kutsutulla taakanjakosektorilla maatalous ja liikenne ovat suurimmat päästöryhmät. Niissäkin päästöt laskevat hiljalleen, kuitenkin selvästi hitaammin. Kasvihuonekaasujen kokonaistaseen eli päästöjen ja poistumien (nielujen) kannalta haastavin on maankäyttösektori, johon kuuluvat metsät, metsätalous, maankäyttö ja sen muutokset – myös maanviljely maa-alojen hiilen taseen osalta.
Etenkin metsämaa eli metsien puusto ja maaperä on muuttunut nieluista päästöjen lähteiksi, kun laskentamenetelmät ovat tarkentuneet viime vuosina. Metsämaan hiilenkierron kehitys jatkuu kielteiseen suuntaan myös ennusteissa. Skenaarioiden mukaan hiilineutraalius saavutettaisiin Suomessa vasta 2050-luvulla, kun ilmastolain mukainen tavoitevuosi on 2035. Maankäyttösektorin huolestuttava kehitys heijastuu muille sektoreille: joko niiden tavoitteita on kiristettävä tai ostettava korvaavia hiilinieluyksiköitä, mikä tulisi todennäköisesti hyvin kalliiksi.
Kuntien ja alueiden tavoitteet ja toimenpiteet avainasemassa
EI-strategian ja Kaisun luonnosten on tarkoitus osoittaa kansallisen tason toimenpiteet sille, miten päästöjen ja poistumien kehitys saadaan tavoitteiden mukaisille kehitysurille. Tavoitteista on päätetty EU:n ja Suomen ilmastolaeissa. Komissio on myös esittänyt välitavoitteen kiristämistä siten, että vuoteen 2040 mennessä nettopäästöjä vähennetään 90 prosenttia vuoden 1990 tasosta.
Varsinais-Suomessa lähes kaikki kunnat ovat asettaneet ilmastotavoitteen sekä käynnistäneet konkreettiset toimet tavoitteeseen pääsemiseksi. Pitkällä aikavälillä vuodesta 2005 lähtien Varsinais-Suomen kokonaispäästöt ovat vähentyneet 44 prosenttia, mikä on enemmän kuin koko maassa keskimäärin. Päästöt asukasta kohden laskettuna ovat vähentyneet 48 prosenttia vuodesta 2005 vuoteen 2023. Varsinais-Suomi on maakuntana sitoutunut hiilineutraaliuteen vuoteen 2035 mennessä ja samalla monet alueen kaupungit ja kunnat tavoittelevat edelläkävijöitä nopeampaa päästövähenemää. Ilmastolain tavoitteista onkin tärkeää pitää kiinni ja näin luoda ennustettava toimintaympäristö yritysten kestävyysinvestoinneille.
Linjausluonnokset sisältävät useita hyviä ja tehokkaita toimenpidekokonaisuuksia. Esimerkiksi uusiutuvan energian tuotanto sekä sähkön ja vedyn siirtoyhteyksien kehittäminen ja energiaturvallisuus huomioidaan kattavasti ajankohtaisina ja kiireellisinäkin asioina. Varsinais-Suomen liitto korostaa sitä, että varsinaissuomalaisten vihreän siirtymän hankkeiden toteutumiseksi on erityisen tärkeää, että sähkön kanta- ja jakeluverkkojen ajankohtaiset kapasiteettihaasteet saadaan ratkaistua nopeasti. Pidemmällä tähtäimellä myös vedyn runkoverkko Naantaliin asti sekä Ahvenanmaan aluevesillä tuotetun merituulivoimasähkön liittämisen mahdollistaminen kantaverkkoon Varsinais-Suomessa on tärkeää.
Keskeisenä haasteena nyt lausuntokierroksella olleissa energia- ja ilmastostrategiassa sekä ilmastosuunnitelmassa kuitenkin on se, ettei niissä esitettyjen kansallisen tason ohjaavien toimenpiteiden avulla tulla saavuttamaan kansallisen eikä EU:n ilmastolain tavoitteita muuten kuin ensimmäisen tavoitevuoden 2030 osalta. Lisäksi merkittävä sosiaaliseen ilmastomuutosrahastoon tukeutuminen näyttäytyy epävarmana. Riittävien toimien aikaansaamiseksi katse kääntyykin kuntien ja alueiden omien toimien ja resurssien suuntaan.
Lisätietoja: suunnittelujohtaja Heidi Saaristo-Levin, p. 050 546 2936 toimialapäällikkö Riikka Leskinen, p. 044 907 5995
Maaseudusta on puhuttava mahdollisuuksien kautta
Maa- ja metsätalousministeriö on pyytänyt lausuntoja luonnoksesta valtioneuvoston maaseutupoliittiseksi selonteoksi, joka annetaan eduskunnalle loppuvuodesta 2025. Selonteon tavoitteena on vahvistaa suomalaisen maaseudun, maatalouden ja metsien asemaa koko yhteiskunnan hyvinvoinnin perustana. Varsinais-Suomen liitto korostaa lausunnossaan erityisesti seuraavia näkökulmia:
Kaupunki–maaseutu -vuoropuhelu: Tarve avoimeen ja rakentavaan vuoropuheluun kaupunkien ja maaseudun välillä on suuri. Maaseutu ei ole vain menneisyyden tai haasteiden symboli, vaan merkittävä osa Suomen tulevaisuutta – ruoan, veden, energian ja elinympäristöjen turvaaja.
Kannustava puhe maaseudusta: Liitto painottaa, että keskustelu maaseudusta tulisi käydä toiveikkaasta ja myönteisestä näkökulmasta. Autioitumisen ja syrjäytymisen sijaan huomiota tulee suunnata siihen, että maaseutualueet tarjoavat mahdollisuuksia hyvään elämään, yrittäjyyteen ja yhteisöllisyyteen.
Kumppanuudet ja alueiden vahvuudet: Lausunnossa nostetaan esiin, että maaseudun elinvoima rakentuu yhteistyölle kuntien, järjestöjen, yritysten ja asukkaiden välillä. Kehittämisen lähtökohtana tulee olla alueiden omien vahvuuksien tunnistaminen ja niiden varaan rakentaminen.
Kolmas maaseutupoliittinen selonteko laaditaan aikana, jota luonnehtivat samanaikaiset globaalit ja kansalliset muutokset: väestörakenteen muutos, digitaalinen ja vihreä siirtymä sekä turvallisuuskriisit. Varsinais-Suomen liitto muistuttaa, että näihin vastaaminen edellyttää maaseudun tarkastelua ratkaisujen, ei ongelmien näkökulmasta. Elinvoimainen maaseutu on koko Suomen elinehto.
Lisätietoja: Saaristo- ja maaseutuasiamies Sami Heinonen, p. 0400 413 704
Varsinais-Suomen strategian luonnos nähtäville
Maakuntahallitus käsitteli Varsinais-Suomen strategialuonnoksen 2040+, joka kokoaa yhteen maakunnan pitkän aikavälin vision, maakuntaohjelman 2026–2029 sekä älykkään erikoistumisen strategian. Strategian visiona on Varsinais-Suomi yhteyksien rakentajana – maakunta, joka liittää Suomen tiiviimmin länteen ja vahvistaa yhteyksiä ihmisten, toimintatapojen, elinkeinoelämän ja innovaatioiden välillä. Keskeisiä kehittämisen painopisteitä ovat erityisesti Länsiradan ja länteen suuntautuvan kiinteän yhteyden edistäminen, joilla luodaan perustaa kansainväliselle yhteistyölle ja kilpailukyvylle.
Strategian kolme kärkitavoitetta ovat kestävästi elinvoimainen Varsinais-Suomi, ainutlaatuisen houkutteleva Varsinais-Suomi ja Varsinais-Suomi sinua varten.
Luonnos asetetaan yleisesti nähtäville, ja siitä pyydetään kommentit 20.10.2025 mennessä. Maakuntavaltuuston on tarkoitus käsitellä ja hyväksyä strategia joulukuussa 2025.
Lisätietoja: Kehittämispäällikkö Salla-Maria Lauttamäki, p. 040 520 0761
Varsinais-Suomen liiton alustava talousarvio kuntiin kommenteille
Maakuntahallitus lähettää Varsinais-Suomen liiton alustavan talousarvion 2026 jäsenkunnille kommentoitavaksi. Vuoden 2024 tilikausi oli 185 960 euroa ylijäämäinen, vuoden 2025 arvioidaan päätyvän noin 127 000 euron alijäämään ja vuosi 2026 noin 100 000 euron alijäämäksi, joka katetaan edellisten vuosien ylijäämistä. Kuntien maksuosuuksiin ei esitetä korotuksia.
Lisätietoja: Petra Määttänen, hallintojohtaja, p.041 502 5246
Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukemisen rahoitusta neljälle hankkeelle
Maakuntahallitus myönsi alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukemisen (AKKE) -rahoitusta neljälle hankkeelle:
- SPR Varsinais-Suomen piiri: ”Varsinais-Suomen kuntien ja Punaisen Ristin osastojen varautumisen yhteistyön kehittäminen” 52 234 €
- Salon kaupunki: ”Salon Seudun Turvaverkko – varautumisen suunnittelu kunnissa” 67 000 €
- Oripään kunta: ”Turvalliset kylät Oripäässä” – enintään 5 600 €
- Raision kaupunki yhdessä Naantalin, Maskun, Mynämäen, Ruskon ja Nousiaisten kanssa: ”Kriisinkestävä Raision seutu” 80 000 €
Lisätietoja: elinkeinopäällikkö Petteri Partanen, p.040 776 0630