Konkreettisin askelin kohti kestävien kumppanuuksien maakuntaa – maakuntaohjelmatyö etenee
Valtaosa maakuntaohjelman toimenpiteistä jo toteutusvaiheessa
Varsinais-Suomessa otetaan konkreettisia askelia kohti kestävien kumppanuuksien maakuntaa, kun jo valtaosa toimenpiteistä etenee suunnitellusti. Toimenpiteistä 11 tarvitsee vielä huomiota ja 4 odottaa käynnistymistä. Tämä selviää tuoreesta Maakuntaohjelman ja kumppanuustyön vuosikatsauksesta 2022, joka on koottu kumppanuusverkostojen kokoaman seurannan perusteella
Varsinais-Suomen maakuntaohjelma on osa Varsinais-Suomen maakuntastrategiaa. Se kertoo, miten strategiaan kuuluvan maakuntasuunnitelman vuoteen 2040 saakka ulottuvia visioita toteutetaan. Maakuntaohjelma laaditaan kuntien valtuustokausittain, eli neljän vuoden välein.
Maakuntaohjelma 2022–2025 koostuu 18 tavoitteesta ja 44 toimenpiteestä. Toimenpiteiden toteutus tapahtuu Varsinais-Suomessa noin 20 kumppanuusverkostossa, joissa toimii suuri määrä aktiivisia asiantuntijoita. Maakuntastrategiakokonaisuuden tultua hyväksytyksi Varsinais-Suomen maakuntavaltuuston kokouksessa joulukuussa 2021, verkostot laativat ohjelmaa tarkentavat toteuttamissuunnitelmansa.
Toimenpiteiden etenemisen arviointi on tehty kumppanuusverkostoissa ja niiden näkökulmasta. Katsaus ei ole tyhjentävä esitys siitä, mitä maakunnassa on kunkin toimenpiteen parissa tehty. Toimenpiteitä arvioidaan sekä sisällöllisesti että asteikolla etenee / tarvitsee huomiota / ei ole käynnistynyt.
Kumppanuusbarometri 2023 – vastaajista 74 prosenttia pitää kumppanuustyötä hyödyllisenä
Tuoreen Kumppanuusbarometrin vastaajista 74 % koki maakuntastrategiaa toteuttavan kumppanuustyön hyödylliseksi. Vastaajista 11 % suhtautui kumppanuustyöhön neutraalisti ja 15 % piti sitä enemmän tai vähemmän hyödyttömänä. Kokonaisuudessaan maakuntastrategiaa toteuttavaa kumppanuustyötä pidettiin siis varsin kannatettavana. Vastauksia kyselyyn saatiin 198 kappaletta.
Kumppanuusbarometri on osa maakuntastrategia- ja maakuntaohjelmatyön seurantaa Varsinais-Suomessa. Barometri selvittää varsinaissuomalaisten toimijoiden arviota Varsinais-Suomen maakuntastrategian tavoitteiden toteutumisesta. Kysely lähetetään Varsinais-Suomen liiton sidosryhmille, mutta sitä välitetään myös avoimesti liiton viestintäkanavissa.
Kumppanuusbarometri on toteutettu Varsinais-Suomessa vuodesta 2014 saakka. Kysely uudistettiin kokonaan maakuntaohjelmakaudelle 2022–2025, joten suora vertailtavuus aikaisempiin tuloksiin ei ole enää mahdollista. Uusi kumppanuusbarometri koostuu vastaajan taustaa selvittävistä kysymyksistä sekä 16 maakuntastrategiasta johdetusta väitteestä. Väitteiden osalta vastaajat arvioivat, kuinka hyvin väitteet vastaushetkellä toteutuvat maakunnan kehittämiseen liittyvässä yhteistyössä, ja kuinka tärkeänä he pitävät väitteen asiaa maakunnan hyvän tulevaisuuden kannalta. Tulokset antavat tärkeää tietoa muun muassa kumppanuustyön vaikutuksista ja siitä, miten relevantteja maakuntastrategiaan kirjatut tavoitteet ovat.
Vastaajien arvion mukaan parhaimmin toteutui tavoite koulutusmahdollisuuksien monipuolisuudesta ja avoimuudesta
Maakuntastrategian tavoitteiden toteutumista tarkasteltiin 16 tavoitteista johdetun väittämän avulla. Parhaiten vastaajien mielestä toteutui tavoite koulutusmahdollisuuksien monipuolisuudesta ja avoimuudesta. Vastaajien mielestä myös huipputuotteiden ja -palvelujen valmistusta, kulttuuri- ja liikuntapalvelujen monipuolisuutta sekä ympäristöystävällistä liiketoimintaa painottavat tavoitteet ovat lähteneet toteutumaan hyvin. Sen sijaan maataloustuotannossa tehtävät toimet Saaristomeren tilan parantamiseksi koettiin riittämättömiksi. Myös alueiden tasapainoisessa kehittämisessä ja eri väestöryhmien osallistumismahdollisuuksissa nähtiin yhä paljon kehitettävää.
Kysyttäessä eri tavoitteiden merkitystä maakunnan hyvän tulevaisuuden kannalta nousi Varsinais-Suomen kehittämisessä merkittävimmäksi tavoitteeksi huipputuotteiden ja -ja palvelujen valmistaminen globaaleille markkinoille. Tärkeänä pidettiin myös sitä, että Varsinais-Suomi on kansainvälisesti houkutteleva maakunta, jossa on monipuoliset ja kaikille avoimet koulutusmahdollisuudet. Vähiten merkittävinä kehittämistavoitteina puolestaan pidettiin kaupunki- ja maaseutualueiden tasapainoista kehittämistä ja kansalaisten osallistumista päätöksentekoon.
Lisätietoja:
Salla-Maria Lauttamäki
kehittämispäällikkö
