Järjestökenttä rakentaa toimivaa ja elinvoimaista Varsinais-Suomea – ja tarvitsee ennakoitavan toimintaympäristön
Varsinais-Suomen kansanedustajat ja Maakunnan yhteistyöryhmän järjestöjaosto tapasivat maanantaina 1.9. Kulttuuritehdas Manillassa, Turussa.
Järjestökentältä vaaditaan nyt paljon: rahoitus vähentyy, toimintoja pitäisi tehostaa ja eri järjestöjen välistä yhteistyötä lisätä. Muutokset haastavat toiminnan jatkuvuutta ja herättävät huolta siitä, saadaanko ne tehtävät, joita muut kuin järjestöt eivät tee, hoidettua.
Tapaamisessa keskusteltiin järjestöjen roolista toimivan yhteiskunnan rakentajina ja siitä, miten järjestökenttä ja kansanedustajat voivat yhdessä turvata tuon työn jatkumisen. Yhteisessä keskustelussa korostuivat ymmärrys järjestökentän arvosta sekä tarpeesta sen resurssien turvaamiselle ja pitkäjänteisyyden mahdollistamiselle.
Tapaamisen avasi performanssitaiteilija Leena Kela osana New Performance Turku Biennale -taidetapahtumaa.
Ennaltaehkäisyä, varautumista ja paremman huomisen rakentamista
Järjestökentän toimijat alustivat yhteistä keskustelua erilaisilla järjestötoiminnan näkökulmilla. Puheenvuorot kuultiin Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset FinFami ry:ltä, Varsinais-Suomen Kylät ry:ltä, Läntinen tanssin aluekeskukselta ja Pro Manillasäätiöltä sekä Elävän kulttuurin Koroinen ry:ltä.
Järjestöt rakentavat arjen turvaa siellä, missä muut eivät ole läsnä sekä tekevät ruohonjuuritason turvallisuus- ja varautumistyötä ja tukevat julkista sektoria lakisääteisten tehtävien toteuttamisessa. Ne ylläpitävät inhimillistä pääomaa ja luovuutta ja siten mahdollistavat innovaatioita. Ne myös rakentavat parempaa huomista toimien esimerkiksi planetaarisen hyvinvoinnin edelläkävijöinä.
Järjestötyön ennaltaehkäisevä rooli, läsnäolo siellä missä tarvitaan ja asiantunteva kyky kehittää yhteiskuntaa ovat korvaamattoman arvokkaita voimavaroja.
Toimintaa ei voida sopeuttaa ja kehittää samaan aikaan
Kansanedustajien ja järjestötoimijoiden keskustelussa todettiin yhdessä järjestöjen olennainen rooli palveluntuottajina ja toimivan yhteiskunnan rakentajina. On tiedostettava, että kerran alas ajettua toimintaa on vaikea käynnistää uudelleen.
Muutokset toimintaympäristöissä ja leikkaukset perusrahoitukseen haastavat järjestöjen toimintaa kriittisellä tavalla etenkin, kun ne toteutetaan nopealla aikataululla. Järjestökentän tuottamien ennaltaehkäisevien palveluiden sekä yleishyödyllisen toiminnan säilymiseksi järjestöt tarvitsevat ennakoitavuutta.
Moni järjestö ja yhdistys toimii jo nykyisin vain muutaman palkatun työntekijän voimin. Tärkeitä toimintoja hoidetaan pääasiassa vapaaehtoisten kautta, ja toiminta-avustusten turvin palkattu henkilöstö on valmiiksi vähäistä. Eri järjestöjen toiminnan yhdistäminen puolestaan toimii siellä, missä toiminnan tarkoitus ja arvopohja on yhtenevä. Mitä tahansa järjestöjä ei voida yhdistää, sillä ne palvelevat usein eri tarkoituksia eivätkä toteuta päällekkäisiä toimintoja.
Järjestöille on tarjolla erilaisia rahoitusvaihtoehtoja ja ne hyödyntävät niitä aktiivisesti. Esimerkiksi Katja Suominen Tukenasi ry:stä kertoi järjestön tehneen joinain vuosina jopa 43 rahoitushakemusta. Yksityisen rahoituksen saamiseksi tehtävä varainhankintatyö on myös vaihtoehto, mutta vie aikaa ja on vaikeaa etenkin vähemmän tunnetuille toimijoille. Varainhankintaan käytetty työaika on pois itse järjestön tarkoitukseen käytettävästä työajasta ja se vaatii oman erityisosaamisensa. Varainhankintaa voi olla mahdotonta kehittää samalla, kun yritetään sopeutua perusrahoituksen leikkauksiin.
Esiin nousi myös järjestöjen rooli ja tahto toimia työnantajina. Esimerkiksi palkkatuetun työn ehtojen muutokset ovat kuitenkin tehneet työllistämisestä järjestöille aiempaa vaikeampaa. Esimerkkinä esillä oli Omakotiliiton koordinoima omakotitalkkaritoiminta, jolla on saatu apua ikäihmisten arkeen ja tuettu ikäihmisten kotona asumista. Nyt toiminta on vaikeutunut, sillä talkkarien työtä ei voida enää mahdollistaa palkkaamalla pitkään työttömänä olleita palkkatuettuna tehtävään. Ilman tällaisia työllistymismahdollisuuksia myös työttömänä olevien on aiempaa vaikeampaa kuntoutua ja edetä työllistymään vapaille työmarkkinoille.
Varsinais-Suomen kansanedustajaryhmä kokoaa yhteen maakunnan 17 kansanedustajaa ajankohtaisten aiheiden ympärille. Paikalla tapaamisessa olivat kansanedustajat Eeva-Johanna Eloranta (sd), Timo Furuholm (vas), Aki Lindén (sd) ja Saku Nikkanen (sd); 13 eri varsinaissuomalaisten järjestö- ja yhdistystoimijoiden edustajaa sekä Varsinais-Suomen liiton edustajia.
Maakunnan yhteistyöryhmän järjestöjaosto on poliittisesti sitoutumaton yhteistyöelin. Se kootaan avoimen haun kautta ehdokkaansa jättäneiden järjestöjen joukosta niin, että maakunnan järjestökenttä tulee mahdollisimman monipuolisesti edustetuksi. Jaosto kokoaa erityisesti sellaisia toimijoita, joilla on vaikutusta ja näkökulmaa koko maakunnan tasoiseen yhteistyö- ja kehittämistoimintaan maakuntastrategian tavoitteiden edistämiseksi.
Nykyisen järjestöjaoston kausi päättyy vuoden 2025 lopussa. Uuden jaoston nimeämisprosessi toteutetaan syksyn 2025 aikana. Lisätietoa jaoston toiminnasta antavat puheenjohtaja Tauno Linkoranta (tauno.linkoranta@vskylat.fi) ja sihteeri Henna Salminen (henna.salminen@varsinais-suomi.fi).
Lisätietoja
