Hulevesien käsittely tukee Saaristomeren suojelua
Saaristomeri on yksi Itämeren arvokkaimmista ja samalla haavoittuvimmista merialueista. Sen monimuotoinen luonto ja ainutlaatuinen, maailman suurin saaristo tekevät siitä suojelun arvoisen. Valitettavasti Saaristomeren tila on kuitenkin heikentynyt vuosikymmenten aikana pääosin rehevöitymisen seurauksena. Se on Suomen huonokuntoisin merialue. Kiintoaineen ja ravinteiden, etenkin fosforin ja typen , liiallinen kuormitus kiihdyttää leväkukintoja, heikentää veden laatua ja samalla eliöiden elinolosuhteita.
Saaristomeri on Suomen viimeinen Itämeren suojelukomissio HELCOMin määrittelemä Hot Spot -alue. Tämä luokitus alleviivaa alueen kriittistä tilaa ja tarvetta tehokkaille toimenpiteille.
Vaikka merkittävä osa Saaristomereen kohdistuvasta ravinnekuormasta on peräisin maataloudesta, myös kaupunkien ja taajamien hulevesillä on vaikutusta veden tilaan. Hulevedet kuljettavat mukanaan ravinteiden lisäksi haitta-aineita, kiintoainesta sekä roskia. Nämä päätyvät vesistöihin usein ilman minkäänlaista käsittelyä . Hulevesiä päätyy myös jätevesiverkostoon, johon niitä ei ole tarkoitettu. Tämä voi aiheuttaa ylivuotoja verkostossa sekä haasteita jätevedenpuhdistuksessa. Hulevesien käsittely tarjoaakin kunnille konkreettisen keinon vaikuttaa Saaristomereen päätyvään ravinnekuormaan.
Kunnilla on keskeinen rooli hulevesien hallinnassa
Kaavoitus ja maankäytön suunnittelu ovat kunnan tärkeimpiä vaikutuskeinoja, sillä tätä kautta voi ohjata kunnan omilla mailla toteuttavia ratkaisuja laajemmin kaikkea kunnan alueella tapahtuvaa rakentamista. Kaavamääräyksiin voi sisällyttää esimerkiksi läpäisevien pintojen suosimisen, kasvipeitteisyyden ja viheralueiden säilyttämisen sekä hulevesien viivytysratkaisut.
Kunnan omilla kiinteistöillä kannattaa suosia luontopohjaisia ratkaisuja hulevesien käsittelyyn. Esimerkiksi viherkatot, sadepuutarhat, biosuodatusalueet ja kosteikot puhdistavat ja viivyttävät hulevesiä ennen kuin ne johdetaan vesistöihin.
Kunnat voivat myös laatia hulevesiohjelmia, joiden avulla ohjaavat hulevesien hallintaa pitkäjänteisesti. Saaristomeren valuma-alue ulottuu laajalle eikä hulevesien hallinta katso kuntarajoja. Siksi eri kuntien ja toimijoiden – muun muassa ELY-keskusten ja vesihuoltolaitosten – välinen yhteistyö on keskeisen tärkeää. Tiedonvaihto ja yhteiset hankkeet lisäävät toimenpiteiden vaikuttavuutta ja mahdollistavat laajempia alueellisia ratkaisuja.
Luonnonmukaisilla hulevesiratkaisuilla on monitahoisia hyötyjä
Luonnonmukaiset hulevesiratkaisut eivät ainoastaan suojaa Saaristomerta, vaan ne myös parantavat kaupunkiviihtyisyyttä, lisäävät luonnon monimuotoisuutta ja auttavat sopeutumaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin, kuten rankkasateisiin ja kuivuusaaltoihin . Tulva- ja kuivuusriskien hallinta suojaa kunnan infrastruktuuria, vähentää vesistökuormitusta ja parantaa vesienhallinnan kokonaisuutta. Vaikutukset näkyvät ensisijaisesti kunnan lähiympäristössä. Lisäksi viheralueet viilentävät kaupunkeja kesähelteillä ja tarjoavat ihmis- ja eläinasukkaille virkistysmahdollisuuksia ja suojapaikkoja helteellä vahvistaen samalla alueen ilmastokestävyyttä.
Vaikuttavien hulevesiratkaisujen toteuttaminen vaatii suunnitelmallisuutta, seurantaa ja resursseja. Toimenpiteiden vaikutuksia voidaan arvioida esimerkiksi mittaamalla ravinnekuormitusta ja vedenlaadun muutoksia. Tulosten seuranta tukee jatkuvaa kehittämistä ja auttaa toimenpiteiden kohdentamisessa.
Jokainen kunta voi omilla toimillaan parantaa oman alueensa vesistöjen tilaa ja samalla edistää koko Saaristomeren hyvinvointia.
Ravinne- ja haitta-ainekuormituksen vähentäminen parantaa lähivesistöjen tilaa ja lisää virkistyskäyttömahdollisuuksia. Kuntien välinen tiedonvaihto, hyvien käytäntöjen jakaminen ja yhteiset hankkeet voivat vahvistaa vaikutuksia entisestään.
Valoniassa toteutimme tänä vuonna kuntien hulevesiviestinnän tueksi Huomio hulevesiin! -viestintäkampanjan, jonka materiaalit ovat varsinaissuomalaisten kuntien käytettävissä.
Eemeli Huhta
