Suomen saavutettavuus Eurooppaan, Pohjoismaihin ja Baltiaan nousi vahvasti esiin Turun Eurooppa-foorumissa järjestetyssä keskustelussa, jossa Uudenmaan liitto, Varsinais-Suomen liitto, Päijät-Hämeen liitto ja Pirkanmaan liitto toivat esiin rajat ylittävien liikenneyhteyksien merkityksen Suomen kasvulle, kilpailukyvylle ja turvallisuudelle.
Paneelikeskustelun viesti oli selkeä: muuttunut geopoliittinen tilanne, viennistä riippuvainen talous sekä EU:n tuleva rahoituskausi edellyttävät Suomelta aiempaa määrätietoisempia panostuksia kansallisesti ja kansainvälisesti merkittäviin yhteyksiin.
Helsingin pormestari Daniel Sazonov korosti, että yhteydet ovat aina olleet Suomelle strateginen kysymys, mutta nykyisessä tilanteessa niiden merkitys on kasvanut entisestään.
– Venäjän hyökkäyssota ja muuttunut turvallisuusympäristö pakottavat tarkastelemaan Suomen yhteyksiä aiempaa laajemmasta eurooppalaisesta näkökulmasta. Kyse ei ole vain liikenteestä vaan Suomen asemasta osana Eurooppaa, hän totesi.
Saavutettavuudesta kilpailuetu
Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Minna Helle muistutti Suomen olevan logistisesti haastavassa asemassa.
– Suomi on viennistä riippuvainen maa. Yritykset voivat itse rakentaa kilpailukykyään monella tavalla, mutta toimivat yhteydet ja logistiikka ovat asioita, joissa ne tarvitsevat yhteiskunnan tukea.
Keskustelijoiden mukaan Suomen tulee hyödyntää parhaillaan käynnistyvää EU:n uuden rahoituskauden valmistelua sekä seuraavaa hallitusohjelmakautta, jotta strategisesti tärkeät liikennehankkeet voidaan viedä eteenpäin.
Tampereen ja Pirkanmaan EU-toimiston johtaja Harri Airaksinen korosti, että saavutettavuudesta pitäisi tehdä Suomelle vahvuus.
– Itäinen reitti on käytännössä sulkeutunut. Siksi meidän on investoitava sellaisiin yhteyksiin, jotka vahvistavat kasvua, kilpailukykyä ja taloudellista kehitystä.
Katse Eurooppaan ja rajat ylittäviin yhteyksiin
Paneelissa painotettiin, että Suomen liikenneverkkoa ei voi tarkastella pelkästään kansallisesta näkökulmasta. Esiin nousivat erityisesti yhteydet Ruotsiin, Baltiaan ja laajemmin Eurooppaan sekä sotilaallisen liikkuvuuden, huoltovarmuuden ja resilienssin vaatimukset.
Kansanedustaja, Varsinais-Suomen maakuntahallituksen puheenjohtajana Ville Valkosen mukaan liikenneyhteyksissä on kyse ennen kaikkea tulevaisuuden rakentamisesta.
– Kyse ei ole vain reaktiosta nykytilanteeseen, vaan mahdollisuudesta. Eurooppalaisten pitää päästä liikkumaan sujuvasti koko Euroopan alueella, myös täällä pohjoisessa. Strateginen infrastruktuuri on saatava kuntoon.
Keskustelussa korostettiin myös Suomen sisäisten yhteyksien merkitystä. Kasvukeskuksia yhdistävien ratahankkeiden eteneminen nähtiin tärkeänä edellytyksenä sille, että Suomi pystyy uskottavasti hakemaan myös eurooppalaista rahoitusta yhteisesti tärkeinä pidetyille hankkeille.
Kilpailu EU-rahoituksesta kiristyy
Paneelin mukaan Suomi on onnistunut viime vuosina liikennehankkeita koskevassa EU-edunvalvonnassa sekä rahoitusohjelmien hyödyntämisessä, mutta kilpailu tulevista rahoitusinstrumenteista kiristyy.
Ratkaisuna nähtiin entistä vahvempi yhteistyö sekä kotimaassa että kansainvälisesti.
– Tarvitaan kumppaneita Ruotsista, Virosta, Baltiasta ja muista Pohjoismaista. Menestys Euroopassa rakennetaan yhteistyöllä, keskustelussa todettiin.
Keskustelu järjestettiin osana Turun Eurooppa-foorumia, joka kokosi jälleen päättäjiä, asiantuntijoita ja kansalaisia keskustelemaan Euroopan tulevaisuudesta. Kolmipäiväiseksi kasvanut tapahtuma on vakiinnuttanut asemansa Suomen keskeisenä EU-keskustelun areenana. Samalla Turussa vietettiin myös Itämeripäivää, joka toi keskusteluihin vahvasti mukaan kansainvälisen yhteistyön ja yhteisten eurooppalaisten ratkaisujen merkityksen.
Kuvassa vasemmalta Jyri Arponen, Daniel Sazonov, Minna Helle, Heikki Airaksinen, Ville Valkonen ja Mikko Myllymäki.
