Aaltorata‑rautatietä koskeva ensimmäinen tarveselvitys on valmistunut. Selvityksessä tarkastellaan uuden länsirannikon suuntaisen ratayhteyden toteutusmahdollisuuksia sekä sen vaikutuksia liikennejärjestelmään, elinkeinoelämään ja aluekehitykseen.
Selvitys on toteutettu yhteistyössä Satakuntaliiton, Varsinais‑Suomen liiton ja Pohjanmaan liiton kanssa. Tarveselvitystä hyödynnetään maakuntakaavojen ja muiden alueiden käytön suunnitelmien taustaselvityksenä.
Kustannustehokas kokonaisuus erottuu suurten ratahankkeiden joukosta
Aaltorata erottuu suurten ratahankkeiden joukosta poikkeuksellisen kustannustehokkaana kokonaisuutena: selvityksen mukaan kustannukset olisivat arviolta noin 6–7 miljoonaa euroa kilometriä kohden.
– Aaltorata on strateginen kokonaisuus, joka yhdistää länsirannikon kaupungit ja työmarkkina-alueet uudella tavalla. Tarveselvitys osoittaa, että hankkeen jatkotarkastelulle on realistinen pohja. Yhtenäinen ratayhteys vahvistaisi koko alueen pitkän aikavälistä kehityspotentiaalia, sanoo Pohjanmaan maakuntajohtaja Mats Brandt.
Uusi ratayhteys länsirannikon kaupunkeja ja satamia yhdistämään
Selvityksessä tarkasteltu ratakäytävä kulkee Uudestakaupungista Rauman ja Porin kautta Kristiinankaupunkiin, Vaasaan ja edelleen Pietarsaaren seudulle, missä se liittyisi nykyiseen päärataan. Tällä hetkellä länsirannikolla ei ole pohjois–eteläsuuntaista yhtenäistä ratayhteyttä, vaan henkilö‑ ja tavaraliikenne tukeutuvat pääosin valtatie 8:aan.
Aaltorata muodostaisi uuden raideliikenteen käytävän rannikon kaupunkien, satamien ja lentoasemien välille sekä suoran yhteyden valtakunnalliseen rataverkkoon. Samalla Suomi kytkeytyisi entistä tiiviimmin osaksi eurooppalaista liikenne‑ ja kuljetusverkkoa.
Tuki aluekehitykselle ja elinkeinoelämälle
Tarveselvityksen tavoitteena on ollut muodostaa kokonaiskuva Aaltoradan tarpeesta, mahdollisista linjausvaihtoehdoista ja vaikutuksista alueen kehitykseen.
– Suomen kasvun ja kilpailukyvyn kannalta kyse olisi merkittävästä liikennehankkeesta läpi vientimaakuntien. Toteutuessaan raide toimii Länsiradan jatkeena ja kytkee läntisen rannikon Tukholman liikennekäytävään, toteaa Varsinais‑Suomen maakuntajohtaja Jyri Arponen.
Selvityksen mukaan Aaltorata mahdollistaisi nopeammat junayhteydet länsirannikon kaupunkien välillä ja loisi uusia suoria yhteyksiä rannikon kaupunkikeskusten välille.
– Aaltoradalla olisi merkittävä vaikutus rannikon elinvoimaan. Se laajentaisi työssäkäyntialueita, parantaisi työvoiman saatavuutta ja tukisi erityisesti teollisuuden ja logistiikan investointeja. Lisäksi ratayhteys parantaisi länsirannikon satamien saavutettavuutta ja lisäisi raideliikenteeseen perustuvien kuljetusten mahdollisuuksia, toteaa Satakunnan maakuntajohtaja Kristiina Salonen.
Linjaukset ja vaikutusten arviointi
Ratakäytävää on hahmoteltu maakuntakaavoituksen tasoisella tarkkuudella noin 800 metriä leveinä maastokäytävinä. Eri rataosuuksille on tunnistettu useita vaihtoehtoisia linjauksia, ja suunnittelussa on huomioitu keskeiset ympäristö‑ ja maankäyttötekijät, kuten Natura‑alueet, pohjavesialueet sekä maisema‑ ja kulttuuriympäristöt.
Noin 360 kilometriä pitkän Aaltoradan kokonaisrakentamiskustannusten on arvioitu olevan tarveselvityksen mukaan noin 2,05–2,55 miljardia euroa.
Tutustu tästä linkistä koko raporttiin (pdf, aukeaa uuteen välilehteen)
Lisätietoja:
