Varsinaissuomalaiset toimijat saivat viime vuonna 47,4 miljoonaa euroa yhteensä 538 EU-hankkeeseen, joissa oli mukana 420 eri maakunnan toimijaa. Suurimpia yksittäisiä tuensaajia olivat edellisvuosien tapaan alueen korkeakoulut. Tiedot käyvät ilmi Turun ja Varsinais-Suomen Eurooppa-toimiston laatimasta EU-rahoitusselvityksestä, joka julkaistiin Turun Eurooppa-foorumin kynnyksellä.
Varsinais-Suomen 10. EU-rahoitusselvitys vahvistaa maakunnan pärjäävän edelleen hyvin EU-rahoituksen kotiuttamisessa. Vaikka kahden edellisen vuoden luvuista jäätiin jonkin verran, pysyttelee maakunnan vuosittainen EU-rahoitussaanto tällä rahoituskaudella (2021–2027) 50 miljoonan euron tuntumassa. Vuosien 2021–2025 keskiarvo on 52,9 miljoonaa euroa. Vuosittaiset erot johtuvat pitkälti siitä, kuinka hyvin EU:n erittäin kilpailluista erillisohjelmista on pystytty kotiuttamaan rahoitusta, ja kuinka paljon rahoitusta on ollut jaossa.
”On hienoa, että Varsinais-Suomen saanto on tällä rahoituskaudella edelleen selkeästi korkeammalla tasolla aikaisempaan kauteen verrattuna. Kilpailu EU-rahoituksesta on kuitenkin kiihtynyt, mikä näkyy meilläkin erillisrahastoista saadun rahoituksen laskussa. Yhtenä syynä kilpailun kiristymiseen pidetään tekoälyn käytön yleistymistä. Meillä on kuitenkin maakunnassa vahvaa rahoitusosaamista, joten uskon vahvasti, että pärjäämme myös tulevaisuudessa”, toteaa Turun ja Varsinais-Suomen EU-toimiston päällikkö Saara Nuotio-Coulon.
Varsinais-Suomeen saatu EU-rahoitus vuosina 2016–2025.
Aiempiin vuosiin verrattuna hankkeiden kokonaismäärä on Varsinais-Suomessa kuitenkin tasaisesti kasvanut. Suurin selittävä tekijä kasvun suhteen on Leader-hankkeiden suurempi määrä. Hanke- ja yritystukien haut käynnistyivät vaiheittain vuonna 2023, eli kaikki Leader-ryhmien kautta haettavat hankemuodot ovat tulleet haettavaksi vähitellen.
Yli 60 % rahoituksesta EU:n erillisohjelmista
Aiempien vuosien tapaan suurin osa Varsinais-Suomen EU-rahoituksesta tulee ns. erillisohjelmista. Vuonna 2025 maakuntaan tulleesta EU-rahoituksesta 64 % saatiin erillisohjelmista, eli yhteensä lähes 30,5 miljoonaa euroa. Erillisohjelmista saatava rahoitus on erittäin kilpailtua, ja komissio myöntää rahoitusta ainoastaan parhaille hankkeille kunkin ohjelman sääntöjen mukaisesti.
Varsinais-Suomen saannon kannalta merkittävin erillisohjelma on TKI-puiteohjelma Horisontti Eurooppa, jonka alaisia hankkeita Varsinais-Suomessa alkoi viime vuonna lähes 18,9 miljoonan euron edestä.
Lukumäärällisesti eniten (64 %) tukia jaettiin maaseuturahaston alaisuudessa. Yhteensä 343 hankkeeseen saatiin 3,3 miljoonaa euroa.
Suurimpina hyötyjinä alueen korkeakoulut ja yritykset
EU-rahoituksesta euromääräisesti eniten hyötyivät edellisvuosien tapaan Varsinais-Suomen korkeakoulut, joiden potti vuonna 2025 oli yli 60 % rahoituksesta – yhteensä noin 29 miljoonaa euroa. Suurin yksittäinen rahoituksensaaja oli Turun yliopisto, joka sai rahoitusta 14 miljoonaa euroa yhteensä seitsemästä eri ohjelmasta 20 eri hankkeeseen. Lukumääräisesti eniten edunsaajia oli yrityssektorilla.
Korkeakoulujen lisäksi kymmenen suurimman tuensaajan joukkoon nousivat Turun kaupunki, Business Turku ja Vamos Turku sekä muutama alueen yritys: Brinter AM Technologies Oy, Brighthouse Intelligence LTD ja Montinutra Oy.
Kymmenen suurimman hankkeen joukossa oli kuusi Horisontti Eurooppa -hanketta, kaksi Erasmus+-hanketta ja kaksi Euroopan sosiaalirahaston (ESR+) hanketta.
Varsinais-Suomen EU-rahoitusselvitys
Varsinais-Suomen saamaa EU-rahoitusta on seurattu vuodesta 2016 alkaen vuotuisissa EU-rahoitusselvityksissä. Vuotta 2025 kartoittanut selvitys on siis järjestyksessään jo kymmenes. Vuosien 2016–2018 selvitykset toteutti Varsinais-Suomen liitto, ja vuodesta 2019 lähtien selvityksestä on vastannut Turun ja Varsinais-Suomen Eurooppa-toimisto.
Varsinais-Suomen EU-rahoitusselvityksessä on huomioitu EU:n aluekehitysrahoitus (Euroopan aluekehitysrahasto, Euroopan sosiaalirahasto ja Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahasto), maaseuturahasto, alueiden väliset Interreg-yhteistyöohjelmat sekä suoraan Euroopan komissiolta haettavat erillisrahastot. Suorat maataloustuet eivät ole mukana selvityksessä. Selvityksessä ei myöskään ole huomioitu EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä saatua rahoitusta.
Selvityksessä tarkasteltiin hankkeita, joissa varsinaissuomalainen toimija on mukana joko koordinaattorina tai hankepartnerina. Näin ollen selvityksessä eivät näy hankkeet, joiden rahoitusta ei ole kohdistettu suoraan varsinaissuomalaisille toimijoille, mutta jotka kuitenkin hyödyttävät aluetta.
Rahoitusselvityksen datan on kerännyt Eurooppa-toimiston kevään 2026 harjoittelija Santeri Harinko ja selvityksen toteuttanut EU-erityisasiantuntija Inka Laaksonen. Data on kerätty avoimia tietokantoja hyödyntäen sekä sähköpostitiedusteluilla. Tarkastelluista rahoitusohjelmista tiedot on saatu lähes kaikista vuonna 2025 alkaneista hankkeista.
Selvitys ei ole täysin kattava, mutta se antaa kuitenkin hyvän kuvan Varsinais-Suomen EU-hankerahoituksen kokoluokasta, EU-tuen hyödyntäjistä sekä erilaisista hankekokonaisuuksista.
Lisää tietoa
Rahoitusselvitys (laajempi versio, pdf) Eurooppa-toimiston sivuilla
Lisätietoja selvityksestä antaa Turun ja Varsinais-Suomen Eurooppa-toimisto: european.office@turku.fi
