Saaristomeri – ainutlaatuinen maailmassa
Saaristomeri on Euroopan laajin saaristo ja samalla yksi maailman laajimmista ja monimuotoisimmista saaristoista. Kymmenien tuhansien saarien merialue sijaitsee Suomen lounaisrannikolla. Saaristomeren maisema-alue on yksi Suomen kansallismaisemista, ja osa merialueesta kuuluu Saaristomereen kansallispuistoon. Saaristomeren keskisyvyys on vain noin 23 metriä, mikä tekee siitä herkästi ravinnekuormitukselle altistuvan merialueen.
Saaristo on vuosituhansien ajan ollut aktiivinen asuin- ja kulttuurialue, jossa kalastus, kauppa, maanviljely ja merenkulku ovat muovanneet identiteettiä. Saaristomeri on Suomelle historiallisesti ja luontaisesti väylä, jonka kautta ihmiset ja kaupankäynti ovat vuosisatojen ajan liikkuneet länteen. Nykyään saaristo on monimuotoinen asuinympäristö ja matkailukohde, jossa luonnon, kulttuurin ja elinkeinojen vuorovaikutus näkyy vahvasti: perinteiset saaristokylät, laidunmaisemat, veneily, matkailu, pienyrittäjyys ja teollisuus elävät rinnakkain. Alueen maisemaa hallitsevat matalat ja sokkeloiset merialueet, kallioiset luodot, metsäiset saaret ja aavat selät.
Saaristomeri on yksi Suomen vetovoimaisimmista matkailualueista. Sen omaleimainen luonto, kulttuurihistorialliset kohteet ja yhteysalusreitit tekevät alueesta helposti saavutettavan ja monipuolisen käyntikohteen ympäri vuoden. Veneily, melonta, pyöräily ja retkeily ovat suosittuja tapoja tutustua saaristoon, ja erityisesti Saariston rengastie on vakiinnuttanut asemansa yhtenä Suomen tunnetuimmista matkailureiteistä.
Saaristossa voi kokea sekä karun ulkosaariston hiljaisuuden että eloisat kyläsatamat palveluineen. Saaristomeren kansallispuisto tarjoaa mahdollisuuksia luontoretkeilyyn, ja saaristokylät, satamamiljööt, majakat, museot ja perinnemaisemat houkuttelevat niin kotimaisia kuin kansainvälisiä vierailijoita. Matkailua kehitetään vastuullisesti, jotta herkät meriluontoarvot ja paikallisyhteisöjen elinvoima vahvistuvat rinta rinnan.
Saaristo on monille sen asukkaille yksi identiteetin lähtökohdista. Perinteisten saaristolaiselinkeinojen ylläpito ja vahva yhteisöllisyys antavat saaristolle sen omaleimaisen tunnelman. Saariston asukkaiden elanto on perinteisesti tullut monesta eri lähteestä.
Monitoimisuuden lisäksi saaristoon liitetään nykyään monipaikkaisuus, joka tarkoittaa elämän jakaantumista useaan merkitykselliseen paikkaan. Saaristomeren alue tarjoaa monipaikkaisuudelle runsaasti mahdollisuuksia, ja alueella on merkittävä määrä vapaa-ajan asuntoja. Niin kutsutut kakkosasujat ovat tärkeä voimavara saaristolle.
Varsinais-Suomessa maakunnallinen saariston kehittäjä ja edunvalvoja on maakuntahallituksen alainen saaristotoimikunta.
Tiesitkö tämän Saaristomerestä
- Saaristomerellä on noin 40 000 saarta, joista vähintään aarin kokoisia on 24 000 kappaletta.
- Pohjoisessa Saaristomeren alue rajoittuu Selkämereen, lännessä Ahvenanmaahan ja etelässä Pohjois-Itämereen.
- Saaristomeren kansallispuisto sijaitsee Turunmaan saariston eteläreunalla. Kansallispuiston saavuttaa veneellä tai yhteysaluksella.
- Suuri osa saaristoa on vuodesta 1994 kuulunut Unescon biosfäärialueeseen.
- Saaristomeren rantaviiva on pitkä ja meri matala. Matalan suolapitoisuuden takia Itämeren vettä kutsutaan murtovedeksi. Saaristomerellä ei nähdä vuorovettä, joten vesi ei virtauksia lukuun ottamatta juuri vaihdu.
- Saaristomerellä luonnon monimuotoisuus on Suomen suurinta. Saaristo kuhisee elämää erilaisissa luonnonympäristöissä.
Puhtaan luonnon Saaristomeri
Saaristomeri on kansainvälisesti tunnustettu luonto- ja kulttuurialue: suuri osa siitä on kuulunut UNESCOn biosfäärialueeseen jo vuodesta 1994. Biosfäärialueilla suojelu, paikalliset elinkeinot ja tutkimus kytkeytyvät yhteen kestävän kehityksen mallialueiksi. Alue on luontotyypeiltään ja lajeiltaan yksi Suomen rikkaimmista kokonaisuuksista. Murtoveden erityispiirteet mahdollistavat sekä makean veden että suolaisen veden lajien esiintymisen rinnakkain. Merenalainen maailma vaihtelee matalista riutoista ja kivikkoisista pohjista reheviin lahtiin. Myös saaristoniityt ja perinnebiotooppialueet tarjoavat elinympäristön laajalle lajikirjolle. Alue on myös tärkeä linnuston keskittymä.
Saaristomeren tila on viime vuosina ollut merkittävä alueellinen huolenaihe, ja sen parantaminen on keskeinen osa Varsinais-Suomen liiton strategista työtä ja edunvalvontaa. Saaristomeren tila on heikentynyt erityisesti maataloudesta mereen kohdistuvan pitkäaikaisen ravinnekuormituksen seurauksena. Koska Saaristomeri on matala ja veden vaihtuvuus vähäistä, ravinteet jäävät meriympäristöön pitkäksi aikaa ja kiihdyttävät rehevöitymistä.
Tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä Saaristomeren tila on selvästi parantunut: ravinnekuormitus on vähentynyt, vesien tila kohentunut ja merialue poistettu Itämeren suojelukomission HELCOMin niin sanotulta hot spot -listalta Itämeren pahimmista kuormittajista. Jotta Saaristomeri saadaan pois listalta, on ravinnekuormitusta vähennettävä merkittävästi ja pitkäjänteisesti. Tällä hetkellä Saaristomeren valuma-alueesta rakennetaan ravinteiden ja hiilen kierron esimerkkialuetta, jossa maa- ja metsätalous, yhdyskuntasuunnittelu ja paikalliset yhteisöt toimivat yhdessä kestävän vesienhoidon hyväksi.
Varsinais-Suomen liitto toimii keskeisenä vaikuttajana ja yhteen kokoavana toimijana Saaristomeren tilan parantamisessa. Työtä tehdään laajassa yhteistyössä esimerkiksi Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen, ministeriöiden, kuntien, tutkimuslaitosten, järjestöjen ja paikallisten yhteisöjen ja elinkeinoelämän kanssa. Työssä hyödynnetään hallituksen Saaristomeri-ohjelmaa, vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelmaa sekä Saaristomeren maatalouden vesiensuojelun tiekarttaa. Tärkeä toimija Saaristomeri-työn toteuttamisessa on Valonia, kuntien yhteinen kestävän kehityksen asiantuntijaorganisaatio. Tavoitteena on tehdä Saaristomeri-työ näkyväksi, osallistavaksi ja arvostetuksi osaksi maakunnan yhteistä kestävän tulevaisuuden rakentamista.
Tutustu tarkemmin Varsinais-Suomen liiton edunvalvontatavoitteisiin Saaristomeren tilan parantamiseksi.
Tiesitkö tämän saaristosta
- Vakituisesti asuttuja pieniä saaria on Saaristomeren alueella kolmisenkymmentä, ja niillä asuvaa väestöä yhteensä alle 1000 henkeä.
- Vakituista väestöä Turun saariston alueella on noin 30 000 henkilöä.
- Saariston kielisuhde jakautuu suomen- ja ruotsinkielisten välillä noin puoliksi.
- Kesäkautena vapaa-ajan asujien myötä monessa saariston kunnassa väkimäärä moninkertaistuu (esimerkiksi Kustavissa määrä vähintään viisinkertaistuu).
- Suurimmat kunnat saaristossa ovat Turunmaan saaristossa sijaitsevat Parainen ja Kemiönsaari, joissa on yhteensä vakituisia asukkaita noin 21 000 henkilöä.
- Saaristomeren alueella lain määrittelemiä saaristokunta on myös Kustavi sekä saaristo-osakunnaksi määritellyt Kaarina, Naantali, Salo, Taivassalo ja Uusikaupunki.
Lisätietoa
Matkailullisesti Turun saaristo on tunnettu erityisesti rengasteistään (iso ja pieni rengastie) sekä tiheästä yhteysalus- ja maantielauttaverkostostaan.
Varsinais-Suomen saaristossa on kansallispuistoa: Saaristomeren kansallispuisto, Selkämeren kansallispuisto ja Teijon kansallispuisto.
Saaristoliikenteestä vastaa koko Suomen alueella Lounais-Suomen elinvoimakeskus.
Turun saaristosta pääsee lauttayhteyksin Ahvenanmaan kautta aina Ruotsiin asti.
Saaristomeren alueella toimii Unescon alainen Saaristomeren Biosfäärialue -verkosto.
Valtio tukee saaristoalueita myöntämällä niille ns. saaristokunta- tai saaristo-osakunta -aseman ja sitä kautta suuremmat valtionavut (lisää saaristopolitiikka.fi -sivuilta). Varsinais-Suomessa saaristokuntia ovat Parainen, Kemiönsaari ja Kustavi ja saaristo-osakuntia Kaarina, Naantali, Salo Taivassalo ja Uusikaupunki.
Saaristopolitiikasta vastaa parlamentaarinen Saaristoasiain neuvottelukunta. Asetuspohjana toimii saaristolaki.
Saaristomeri on tunnettu myös majakoistaan, joista suurimmat ovat Isokari, Utö ja Bengtskär
